Ero sivun ”Lehtimetsä” versioiden välillä

Kesävihanta lehtimetsä tuottaa kasvibiomassaa 13 tonnia hehtaaria kohti ja sisältää kasviainetta 300 tonnia hehtaarilla, sekametsissä tuotto on hieman alhaisempi. Tämä tarkoittaa sitä, että kesävihanta lehtimetsä on hyvin tuottava. Pääosa biomassasta on esimerkiksi puun rungoissa.

 

Euroopan lauhkeiden lehtimetsien nisäkäseläimistöä kuvaavat rotat ja hiiret, unikeot kuten [[pähkinähiiri]] ja [[tammihiiri]], [[villisika]], [[saksanhirvi]], [[kettu]], [[siili]], [[orava]]t ja [[mäyrä]]t. Ihminen metsästi sukupuuttoon monet suuremmat lehtimetsien lajit kuten [[alkuhärkä|alkuhärän]], [[visentti|visentin]] ja [[villihevonen|villihevonsen]]. Samalla harventuivat alueen suurpedotkin, kuten [[ilves]] ja [[susi]]. [[Karhu]] on hävinnyt kokonaan alavilta seuduilta ja säilynyt vain Karpaateilla ja Alpeilla. Villihevosia ja visenttejä tavataan enää muutamassa itäeurooppalaisessa kansallispuistossa. Euroopan lehtimetsäalueen matelija- ja sammakkoeläinlajisto on kohtalaisen runsas. Alueella elävät muun muassa [[mölysammakko]], [[syötäväsammakko]], [[mölykonna]], [[rupikonna]], [[viherkonna]], [[euroopanlehtisammakko]], [[kaivajasammakko]] ja [[viitasammakko]]. Matelijoita ovat [[kyy]], [[vaskitsa]], [[sisilisko]], [[pensaskäärme]], [[kangaskäärme]] ja [[rantakäärme]].