Wikipedia

Ero sivun ”Suomen tasavallan presidentti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 83.146.246.253 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän URunICon tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
juu
Rivi 36:
{{Pääartikkeli|[[Suomen presidentti-instituution historia]]}}
 
===Säädettyhaistkaa perustuslaissapaska===
 
[[Presidentti|Presidentin]] oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen [[1. maaliskuuta]] [[2000]] voimaan tulleessa [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] kokonaisuudistuksessa. Nykyään eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti muodollisesti nimittää. Pääministerin ehdotusten mukaisesti tasavallan presidentti nimittää muut ministerit.
 
Vuonna 2011 Suomen perustuslakiin tehtiin erinäisiä muutoksia, jotka rajoittivat presidentin valtaoikeuksia entisestään. Ne tulivat voimaan 1. maaliskuuta 2012.
 
=== Ulkopolitiikka ===
Perustuslain mukaan ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P93 Suomen perustuslaki 93 §] Finlex</ref>. Tilanteessa, jossa valtioneuvosto ja presidentti ovat eri mieltä ulkopoliittisesta päätöksestä, asia viedään eduskunnan äänestykseen, jonka kanta ratkaisee toimintatavan. Hän päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta ja esimerkiksi nimittää diplomaatit sekä tapaa ulkomaiden valtionpäämiehiä näiden virallisilla vierailuilla Suomeen.
 
===Lainsäädäntövalta===
 
Tasavallan presidentti vahvistaa lait ja hänellä on käytössään lykkäävä veto-oikeus. Perustuslain mukaan laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa. Jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Presidentti voi pyytää lakiesityksestä lausunnon [[korkein oikeus (Suomi)|korkeimmalta oikeudelta]] tai [[korkein hallinto-oikeus|korkeimmalta hallinto-oikeudelta]].<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 Suomen perustuslaki 77 §] Finlex</ref> Tarja Halonen käytti ensimmäisen kautensa aikana tätä valtaa kerran. Eduskunta taipui presidentin tahtoon, ja pari pykälää muuttui uuden eduskuntakierroksen aikana. Presidentti voi antaa lakiin täsmennyksiä, asetuksia, vain kansainvälisistä asioista. Aikaisemmin presidentti antoi hallituksen esitykset eduskunnalle, mutta ne siirrettiin valtioneuvostolle uuden 2012 perustuslakiuudistuksen yhteydessä.
 
===Puolustuspolitiikka===
Tasavallan presidentti on [[puolustusvoimien ylipäällikkö]]. Tämän tehtävän hän voi poikkeusoloissa luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle, nykyisin kuitenkin vain valtioneuvoston esityksestä.<ref name=PL128>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P128 Suomen perustuslaki 128 §] Finlex</ref> Presidentti päättää keskeisimmät Suomen puolustuspoliittiset päätökset ja linjavedot. Hän esimerkiksi päättää sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista. Presidentti nimittää puolustusvoimain komentajan sekä päättää muista sotilaallisista nimitysasioista. Hän nimittää myös kaikki [[upseeri]]t.<ref name=PL128 />
 
=== Virkanimitykset ===
 
Aikaisemmin presidentti nimitti monet keskeiset virkamiehet. Vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan hän nimitti muun muassa [[piispa]]t, [[professori]]t, [[keskusvirasto]]jen päälliköt ja [[maaherra]]t.<ref name=HM87>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1919/19190094001#P87 Suomen hallitusmuoto vuodelta 1919, 87 §] Finlex</ref> Nykyisin virkamiehet nimittää pääsääntöisesti valtioneuvosto, ellei jonkin viran osalta ole toisin säädetty. Presidentti kuitenkin nimittää edelleen tietyt virkamiehet.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P126 Suomen perustuslaki 126 §] Finlex</ref>
 
Tasavallan presidentti nimittää [[tasavallan presidentin kanslia]]n [[kansliapäällikkö|kansliapäällikön]] ja esittelijät, [[oikeuskansleri]]n ja apulaisoikeuskanslerin, [[valtakunnansyyttäjä]]n ja apulaisvaltakunnansyyttäjän, [[luettelo Suomen diplomaattisista edustustoista|edustustojen]] päälliköt, [[Kansaneläkelaitos|Kansaneläkelaitoksen]] pääjohtajan ja johtajat, [[Suomen Pankin pääjohtaja]]n, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen [[upseeri]]t, [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimman oikeuden]] ja [[korkein hallinto-oikeus|korkeimman hallinto-oikeuden]] presidentit ja jäsenet, [[hovioikeuden presidentti|hovioikeuksien presidentit]] ja [[hovioikeus|hovioikeuksien]] muut jäsenet sekä muut vakinaiset tuomarit siten kuin laissa erikseen säädetään. Virkanimitykset valmistellaan ja esitellään asianomaisissa ministeriöissä, ei tasavallan presidentin kansliassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?nodeid=44821#Virkanimitykset | Nimeke = Tehtävät – Virkanimitykset | Julkaisija = Tasavallan presidentin kanslia | Viitattu = 7.10.2018}}</ref>
 
===Suhde luterilaiseen kirkkoon===
Pitkään tasavallan presidentti nimitti [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[piispa]]t virkoihinsa vahvistamalla piispanvaalin tulokset. Asiasta säädettiin vuoden 1919 hallitusmuodossa<ref name=HM87 />. Vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa ei vastaavaa säännöstä enää ollut, ja sen mukaisesti myös [[kirkkolaki]]a muutettiin niin, ettei vaalin tulosta enää alistettu presidentin vahvistettavaksi vaan [[tuomiokapituli]] antaa valitulle valtakirjan piispan virkaan.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000201 Laki kirkkolain muuttamisesta (201/2000), annettu 25.2.2000] Finlex, vrt. [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931054 Vuoden 1993 kirkkolaki, 18. luvun 4 § alkuperäisessä muodossaan] Finlex</ref>. Muutos tuli voimaan maaliskuun alussa, uskontokuntiin kuulumattoman presidentti [[Tarja Halonen|Halosen]] virkakauden alussa. Presidentti on kuitenkin jatkanut jo 1950-luvulla alkanutta perinnettä avaamalla vuosittain kirkon [[Yhteisvastuukeräys|yhteis­vastuu­keräyksen]].
 
== Symbolinen asema ja tunnukset ==
 
Ryhtyessään toimeensa Suomen tasavallan presidentti antaa juhlallisen vakuutuksen:
 
''”Minä --, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.''”
 
Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan tasavallan presidentin toimeen.
 
Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä. Tämän takia presidentillä on ollut tapana luovuttaa puolueensa jäsenkirja valituksi tultuaan.
 
Tasavallan presidentin edustusasunto on [[Helsinki|Helsingin]] keskustassa sijaitseva [[presidentinlinna]] ja virka-asunto Helsingin [[Meilahti|Meilahdessa]] sijaitseva [[Mäntyniemi]]. Presidentin kesäasunto on [[Kultaranta]] [[Naantali]]ssa.
 
[[Tiedosto:Flag of the President of Finland.svg|left|200px|thumb|Tasavallan presidentin lippu.]]
[[Kuva:Kunniakomppania.JPG|thumb|Tasavallan presidentti [[Sauli Niinistö]] tarkastaa kunniakomppanian, takanaan muun muassa väistyvä presidentti [[Tarja Halonen]] sekä [[puolustusvoimain komentaja]] [[kenraali]] [[Ari Puheloinen]].]]
Tasavallan presidentillä on oma kielekkeinen [[Suomen lippu#Erikoisliput|valtiolippu]], jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on 3. luokan [[Vapaudenristin ritarikunta|Vapaudenristi]] kansalaisansioista. [[Eero Snellman]]in, [[Bruno Tuukkanen|Bruno Tuukkasen]] ja [[Olof Eriksson]]in suunnittelema lippu nostetaan salkoon presidentin noustessa merivoimien alukseen, linnoitukseen tai tämän saapuessa edustusasunnolleen.
 
Puolustusvoimain ylipäällikön, tasavallan presidentin, kunniamarssi on [[Porilaisten marssi]] ja sitä soitetaan valtiovierailuiden yhteydessä sekä puolustusvoimien järjestämissä juhlatilaisuuksissa, jossa tasavallan presidentti on läsnä. Marssi soitetaan yleensä presidentin saapuessa itse juhlatilaan.
 
Tasavallan presidentin nykyinen virka-auto on musta panssaroitu Mercedes-Benz S 600 L Guard. Tasavallan Presidentin Kanslialla on myös käytössä Audi A8L Security vuodelta 2012. Presidentti käyttää virka-autoaan melko harvoin, lähinnä valtiovierailujen yhteydessä ja muissa juhlavissa tilanteissa, esimerkiksi mennessään valtiopäivien avajaisiin. [[Suomen vaakuna]] on ollut presidentin virka-auton rekisteritunnuksena vuodesta 1925 lähtien.<ref>Kimmo Levä ja Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.): ''Mobilia-vuosikirja 1996'', s. 75–81. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1996.</ref> Presidentillä on myös käytössään edustusvene [[Kultaranta VIII]], joka on suunniteltu 18 hengelle ja kahdelle miehistön jäsenelle. Junalla matkustaessaan presidentillä oli käytössään oma salonkivaunu, joista viimeistä (A1) käyttivät presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen. Nykyään tasavallan presidentti käyttää junamatkustukseen valtioneuvoston vaunua (A2). Kotimaan lentoliikenteessä tasavallan presidentti voi käyttää puolustusvoimien helikoptereita.
 
Kansallisteatterissa presidentillä on oma aitio suuren näyttämön lavan vasemmalla puolella. Helsingin päärautatieasemalla presidentillä on oma sisäänkäynti, jollaista aikoinaan Suomen suuriruhtinaatkin käyttivät.
 
Kaartin Jääkärirykmentti asettaa tasavallan presidentin käyttöön kunniakomppanian esimerkiksi valtiovierailuiden yhteyteen sekä Presidentinlinnan kunniavartion pääsisäänkäynnin eteen. Päävastuu edustustehtävistä on 2. Jääkärikomppanialla kesäisin ja Sotilaspoliisikomppanialla talvisin. Näistä komppanioista käytetään nimitystä ''kunniakomppania''. Nimitys "kaarti" viittaa keisarilliseen Suomen kaartiin ja valkoiseen kaartiin, mutta myös Kaartin jääkärirykmentin tehtävään toimia valtionpäämiehen sotilasjoukkona.<ref>Kaartin Jääkärirykmentti -lehti 2/2008</ref>
 
== Presidentin palkkio ja muut etuudet ==
 
;Palkkio ja käyttövarat
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126&nbsp;000 euroa 1. huhtikuuta 2013 alkaen. Palkkio on veroton.<ref name="Prespal">{{Verkkoviite|osoite = http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?nodeid=44820&contentlan=1&culture=fi-FI|nimeke = Presidentintoimen hoito|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 19.4.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>
 
Vuoden 2012 talousarviossa momentille ''Presidentin palkkio ja käyttövarat'' on myönnetty yhteensä 353&nbsp;000 euron suuruinen määräraha. Talousarvioesityksen mukaan tätä määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen. Näitä menoja ovat varsinainen palkkio sekä asuntoedut. Lisäksi määrärahaa saa käyttää – muusta kuin momentille ''Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot'' tai momentille ''Vierailuista ja kokousmatkoista aiheutuvat menot'' budjetoidusta – presidentin edustamisesta tai muusta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.<ref name="Bud-12">[http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/aky_2012.html Valtion talousarvioesitys 2012, asiakirjayhdistelmä]</ref>
 
;Edustusmääräraha
Presidentille suoritettiin erityinen ''edustusmääräraha'' 1.3.2012 saakka, mutta tämän jälkeen tasavallan presidentin rooliin ja instituutioon liittyvä edustaminen maksetaan presidentin kanslian toimintamenoista,<ref name=HE35>[https://archive.is/20121129203356/217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+35/2011&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD Hallituksen esitys 35/2011]</ref> jota varten vuoden 2012 talousarvioesityksessä kanslian määrärahoihin on siirretty 125&nbsp;000 euron suuruinen määräraha.<ref name="Bud-12" /> Edustusmäärärahan suuruus oli 171&nbsp;000 euroa vuonna 2011.
 
;Käyttövarat
Valtion talousarviossa oli aikaisemmin erikseen varattu menokohta ''tasavallan presidentin käyttövarat'', jota määrärahaa sai käyttää tasavallan presidentin käyttömenojen maksamiseen. Määrärahan suuruus oli 65&nbsp;000 euroa vuoden 2011 talousarviossa. Tämä ei ollut presidentin henkilökohtaista tuloa.<ref name="Bud-11">[http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/aky_2011.html Asiakirjayhdistelmä vuoden 2011 talousarviosta] Valtion talousarvioesitykset, Valtiovarainministeriö</ref> Vuonna 2012 tämä momentti poistettiin, ja määrärahasta siirrettiin 30&nbsp;000 euroa presidentin palkkioon ja käyttövaroihin sekä 35&nbsp;000 euroa presidentin kanslian toimintamenoihin.<ref name="Bud-12" />
 
;Asuntoetu
Tasavallan presidentin käytössä on kolme kiinteistöä, joissa kaikissa on asunto sekä työ- ja edustustiloja: [[Presidentinlinna]]ssa ovat presidentin pääasialliset työ- ja edustustilat, [[Mäntyniemi]] on presidentin varsinainen virka-asunto ja kesäasuntona on [[Kultaranta]]. Kiinteistöjen ylläpito ja tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion varoista.<ref name=Prespal />
 
;Loma
Tasavallan presidentin oikeudesta vuosilomaan tai siihen rinnastettavaan vapaaseen ei ole säädetty erikseen. Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä varsinaista vuosilomaa.<ref>[http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?nodeid=41438 Presidentintoimen hoito] Suomen tasavallan presidentti</ref>
 
;Verovapaus
Presidentin saama palkkio, eläke, perhe-eläke ja valtiolta näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole veronalaista tuloa.<ref name=Prespal /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#P87 | Nimeke = Tuloverolaki (30.12.1992/1535), 87 § | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Finlex® | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy | Viitattu = 20.11.2012 }}</ref>
 
;Matkustusoikeus
Vaikka asiaa ei ole erikseen laissa säädetty, presidentin kotimaan ja ulkomaan matkat, jotka liittyvät presidentintoimen hoitamiseen, kustannetaan valtion varoista vuosittaisen talousarvion puitteissa. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä tähän on varattu 2&nbsp;850&nbsp;000 euron suuruinen määräraha.<ref name="Bud-12" />
 
;Eläkeoikeus
Eläkkeellä olevalla presidentillä on oikeus [[eläke|eläkkeeseen]], joka on 60&nbsp;% palkkiosta. Presidentille voidaan tarjota eläkeasuntoa kohtuullista vuokraa vastaan ja työtilat kirjoitus- ja arkistotyöhön sekä antaa turvallisuus- tai toimistopalveluita tai muita vastaavia palveluita. Presidentin leskellä ja alle 18-vuotiailla lapsilla on oikeus [[perhe-eläke|perhe-eläkkeeseen]], joka on puolet eläkkeestä.<ref name=Elake>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940040 Laki tasavallan presidentin eläkeoikeudesta (14.1.1994/40)]</ref> Eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi tarkoitettujen palveluiden rahoittamiseen varattiin 2011 talousarviossa 350&nbsp;000&nbsp;euroa.<ref name="Bud-11" />
 
== Syytteen nostaminen presidentin virkatoimesta ==
 
Suomen perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä, ellei kyseessä ole maanpetosrikos, valtiopetosrikos tai rikos ihmisyyttä vastaan<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P113 Suomen perustuslaki 113 §] Finlex</ref>.
 
== Tasavallan presidentit ==
{| class="wikitable"
! №.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tasavallan_presidentti”