Ero sivun ”Reposaari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Asukkaat ja tapahtumat: update digipaper.fi links to archive.org using AWB
p →‎Historia: muutaman lauseen parantelua; toiston poistoa pronomineillä
Rivi 37:
1700-luvun alussa [[Turun akatemia]]n professori [[Israel Nesselius]] esitti kirjoituksessaan ”Om Finnland Hufwudstad och Hufwud-commersie” suunnitelman, jossa Reposaaresta olisi tullut Suomen [[pääkaupunki]]. Samaisessa suunnitelmassa luonnosteltiin myös yhtenäisen vesireitin avaamista [[Saimaa]]lta [[Päijänne|Päijänteen]] ja Kokemäenjoen kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Vaikka suunnitelmat eivät toteutuneetkaan, Reposaari oli hetken [[1870-luku|1870-luvulla]] Suomen vilkkain vientisatama. [[Björneborgs Tidning]] kirjoitti 20. kesäkuuta 1877, että sataman redillä oli tuolloin yhtä aikaa jopa 160 laivaa odottamassa lastausta tai purkua. Tämän jälkeenkin Reposaari oli pitkään tärkeä vientisatama, kunnes [[Mäntyluoto]]on rakennettiin moderni satama ja sinne rautatie.
 
Ruotsalaisen pääoman turvin rakennettiin vuonna 1873 [[Reposaaren saha|Reposaaren höyrysaha]], joka oli [[1900-luku|1900-luvulle]] tultaessa kehittynyt erääksi kokoyhdeksi Suomen merkittävimmistä sahalaitoksista. SahanSen perustaminen merkitsi radikaalia käännettä Reposaaren kehitykselle: miltei asumattomasta ulkosaaresta tulikin yhtäkkiä vilkas kaupunkimainen saha- ja satamayhdyskunta, ja senjonka etäisyys kantakaupungista vain vahvisti yhdyskunnansen omaa identiteettiä. Saha ehti juuri täyttää pyöreät sata vuotta, kun se lakkautettiin vanhanaikaisena ja kapasiteetiltaan riittämättömänä vuonna 1974. Sahan työväen asunnot ovat edelleen käytössä, mutta asukkaat ovat joutuneet etsimään itselleen töitämuita muualtatöitä.
 
Toinen merkittävä työllistäjä Reposaaressa oli 1900-luvun alussa perustettu [[Reposaaren Konepaja]].