Ero sivun ”Fredrik Suuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Rivi 41:
Nuoren hallitsijan suosiota ei kasvattanut myöskään hänen ilmoituksensa, että tästä lähtien politiikka kuuluu Preussissa ainoastaan hänelle. Muut lähinnä laittavat hänen määräyksensä toimeen. Ministereitään hän pyysi esittämään asiansa kirjallisesti ja mieluiten lyhyesti ja ytimekkäästi. Kuninkaan vastaukset olivat myös kirjallisia ja niitä saattoivat säestää henkilöön käyvät luonnehdinnat kuten "tuuliviiri" ja "suurlurjus". Isänsä vanhoja kenraaleita hän halveksi avoimesti ja totesi, että kukaan tuskin huomaa jos nämä kuolevat. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s. 190</ref>
===Sodat ja valloitukset===
[[Tiedosto:Friedrich Zweite Alt.jpg|thumb|left|Fredrik Suuri vuonna 1781.]]
==== Sodat Sleesian hallinnasta ====
Kun [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan]] hallitsija [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI]] kuoli vuonna 1740 syntyi kruununperimyksestä heti kiistaa. Keisari Kaarle VI oli nimittänyt seuraajakseen tyttärensä Maria Teresian, mitä monet kaukaista sukua olevat miespuoliset ruhtinaat eivät hyväksyneet. Ensimmäisenä kruunua tavoitteli [[Baijeri]]n [[vaaliruhtinas]] Kaarle Albert. Testamentissa luki aivan selvästi, että Kaarle Albertista voi tulla keisari vain, jos [[Habsburg]]in suku on sammunut sekä mies- että naislinjalta. Baijerilla ei ollut sotilaallista eikä taloudellista voimaa ajaa Kaarle Albertin vaatimuksia eteenpäin. Myös Saksin vaaliruhtinas Albert III oli kiinnostunut tavoittelemaan kruunua, mutta häneltäkin puuttuivat riittävät voimavarat. Fredrik järkeili, että ainoa varteenotettava uhka on tulossa [[Ranska]]sta. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s. 148-150</ref>
Rivi 87 ⟶ 86:
Pietari lähetti Preussille avuksi 20 000 miestä ja toukokuussa 1762 Ruotsi luopui taistelusta, ilman että sai koko käymästään sodasta mitään hyötyä. Pian myös Ranska lopetti sodan. Maria Teresian oli pakko suostua rauhaan Fredrikin kanssa. Sopimuksen välittäjänä toimi Saksin hallitsija. [[Hubertusburg]]in rauhassa 15. helmikuuta vuonna 1763 Preussi sai pitää kaikki alueensa ja kohosi näin Euroopan suurvaltojen joukkoon. Fredrikiä ylistettiin nyt "Euroopan väkeväksi mieheksi". <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s. 238-239</ref>
==== Puolan jaot ====
Venäjän tsaaritar [[Katariina II]] oli marssituttanut joukkonsa Turkin alueelle ja saavuttanut menestystä. Itävallan keisari [[Joosef II]] piti tätä itselleen uhkana ja lliittoutui nyt Fredrikin kanssa. Nyt pelättiin uutta yleiseurooppalaista sotaa. Sota vältettiin, kun Katariina II ehdotti, että voi aivan hyvin vetäytyä Turkista, jos saa korvausta Puolasta. Fredrik suostui, samoin Joosef II ja asiasta kirjoitettiin sopimus vuonna 1772. Puolassa oli tuolloin sisällissota, eikä se mahtanut mitään suurvaltanaapureilleen. Tässä [[Puolan jaot|Puolan ensimmäisessä jaossa]] Preussi sai [[Länsi-Preussi]]n alueen. Kyseessä oli törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta yksikään eurooppalainen valtio ei kommentoinut asiaa. Ajan ilmapiirin mukaan Puola oli heikkoudellaan lähestulkoon ansainnut tulla jaetuksi. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s. 238-239</ref>
 
=== Valistunut itsevaltias===