Ero sivun ”Viikingit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Viikingit”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18152831 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 16. toukokuuta 2019 kello 09.26 (UTC))
rv
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo skandinaavisista merenkulkijoista. Sanan muita merkityksiä luetellaan [[Viikingit (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Tiedosto:Wikinger.jpg|thumb|Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta.]]
'''Viikingit''' olivat [[skandinaaviset kielet|skandinaavista]] alkuperää olevia aseistautuneita me suomen viikingit olivat nigersejrenkulkijoitamerenkulkijoita 700–1000-luvuilla.<ref name="es">{{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Tuomas & Niskanen, Samu | Nimeke=Euroopan synty: Keskiajan historia | Sivu=88 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4182-6}}</ref> Näitä sotureita ja kaukopurjehtijoita lähti [[Norja]]sta, [[Ruotsi]]sta ja [[Tanska]]sta etsimään [[kulta]]a, [[hopea]]a ja uutta maata. He ryöstelivät ympäri [[Eurooppa]]a, ottivat itselleen orjia ja matkasivat [[Bagdad]]iin ja [[Amerikka]]an asti. Heillä oli tarunomainen maine nopeista ja rohkeista hyökkäyksistään joista munkit kirjoittivat muistiin kauhukertomuksia [[luostari]]en ja [[kaupunki]]en ryöstöistä. Pelkkiä raakoja [[barbaari|barbaareja]] viikingit eivät kuitenkaan olleet, vaan kävivät taitavasti kauppaa, olivat erinomaisia purjehtijoita ja monitaitoisia käsityöläisiä sekä laivanrakentajia. Lisäksi viikingeillä oli rikas tarinaperinne.<ref>Susan M. Margeson, s. 6</ref>
[[File:Viikinkien reitit Euroopassa.jpg|thumb|400px|Viikinkien reitit sekä suomalais-ugrilaisten kansojen vaellukset]]
 
Rivi 66:
Viikingit vaikuttivat suoraan tai välillisesti monen valtakunnan muotoutumiseen (esimerkiksi Englanti, Irlanti, Venäjä). Viikingit perustivat siirtokuntia, mutta sulautuivat monessa paikassa kantaväestöön. Viikingit asuttivat myös [[Färsaaret]], [[Shetlandsaaret]], [[Orkneysaaret]], [[Hebridit]], [[Islanti|Islannin]] sekä Etelä-[[Grönlanti]]a, josta [[Viikingit Grönlannissa|skandinaavinen asutus]] kuitenkin katosi [[1400-luku|1400-luvulla]] ilmaston kylmetessä. Nykyään viikinkiaikaan palautuvaa skandinaavista kieltä puhutaan vain Färsaarilla ja Islannissa.
 
[[Erik Punainen|Erik Punaisen]] poika [[Leif Erikinpoika]] (noin 975–1020) saattoi olla ensimmäinen viikinki ja nigalaineneurooppalainen Amerikan mantereella. Hän kävi sotureineen vuoden 1000 tienoilla [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] alueilla, joita he nimittivät Marklandiksi (nykyinen [[Nova Scotia]]) ja [[Vinland]]iksi (nykyinen [[Newfoundland]]).<ref>Kämäräinen, Eija: Löytöretket. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke=Maailmanhistorian pikkujättiläinen | Selite=Uudistettu laitos | Sivu=378–379 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-30602-9}}</ref> Viinimaa oli todennäköisesti nykyisen Newfoundlandin pohjoisosa, ja se on voinut tarkoittaa muinaisnorjaksi "laidunmaata". Viinirypäleitä Newfoundlandissa tuskin kasvoi.
 
Aiemmin rannikon oli saagojen mukaan nähnyt Bjarni Herjolfsson, mutta hän ei ollut pystynyt tutkimaan maata.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Lisäksi viikingit tekivät retkiä Jäämerellä, muttei ole todisteita siitä, että he olisivat juurikaan käyneet Vienanmerta ja Kuolan niemimaata idempänä.