Ero sivun ”Albert (Viktorian puoliso)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, ei kaalia
p kh
Rivi 34:
Lokakuussa 1839 Albert tuli vierailulle [[Windsorin linna]]an serkkunsa kuningatar Viktorian luo, jolla oli ennen Albertia käynyt useita kosijoita Euroopan kuninkaallisista perheistä. Viktoria ihastui Albertiin ja kosi tätä. Albert suostui ja hääpäiväksi valittiin 10. helmikuuta 1840.<ref>Arnstein 2003, s. 46–47.</ref>
 
Häiden jälkeen pari vietti kolmen päivän kuherruskuukauden Windsorin linnassa. Vastanaineet olivat hyvin onnellisia, vaikka heidän persoonallisuutensa olivatkin vastakohtaiset: Viktoria oli ulospäinsuuntantunut sekä valvoi myöhään, ja Albert oli puolestaan [[introvertti]] sekä aamuvirkku. Aluksi Albertilla oli vain aviomiehen osa eikä minkäänlaista sijaa valtakunnan hallinnossa, mutta hän ryhtyi seuraavien vuosien aikana parantamaan asemaansa.<ref>Arnstein 2003, s. 53–54.</ref> Albert kertoi ottaneensa tavoitteekseen avustaa ja täydentää vaimonsa työtä kaikin tavoin sekä toimia perheen ja talouden päänä. Albertin rooli maan politiikassa kasvoi 1840-luvun aikana Viktorian ollessa toistuvasti raskaana.<ref>Arnstein 2003, s. 67.</ref> Vuonna 1843 Albertista oli tullut jo niin tärkeä, että kuningatar korvasi julistuksissaan sanan ''minä'' sanalla ''me''.<ref>Arnstein 2003, s. 58.</ref> Maassa olikin käytännössä kaksoismonarkia, ja monen näkemyksen mukaan Albert toimi kuninkaana. Viktorian omien päiväkirjamerkintöjen mukaan tällainen järjestely sopikin hyvin kuningattarelle, joka oli hyvin tyytyväinen perhe-elämäänsä.<ref>Arnstein 2003, s. 68.</ref>
 
Konservatiivien [[Robert Peel]]istaistä tuli Britannian pääministeri 1841. Albert tuli hänen kanssaan heti hyvin toimeen niin henkilönä kuin poliittisestikin, minkä ansiosta Albertin rooli politiikassa kasvoi.<ref>Arnstein 2003, s. 70.</ref> Ajan myötä niin Viktoria kuin Albertkin ottivat omakseen Peelin uudistuspolitiikan, joka koski Irlantia, valuuttaa ja ulkomaankaupan säätelyä.<ref>Arnstein 2003, s. 72.</ref>
 
Albert valittiin 1847 [[Cambridgen yliopisto]]n kansleriksi, ja hän uudisti sekä laajensi yliopiston opetusohjelmaa merkittävästi. Albert vastasi myös [[Lontoon maailmannäyttely|Lontoon maailmannäyttelyn 1851]] järjestämisestä.<ref>Arnstein 2003, s. 82–85.</ref>