Ero sivun ”Kustaa Tapola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Tie sotilasuralle: Vierumäen taistelu |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) vuotispäivä |
||
Rivi 22:
Syksyllä 1917 Tapola ja hänen lapsuudenystävänsä [[Wäinö Havas]] alkoivat keskustella [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] perustamisesta Lempäälään. Se perustettiin lokakuussa 1917. Tapola oli myös perustamassa suojeluskuntia muuallakin Hämeessä sekä opiskelijapiireissä Helsingissä. Joululomallaan 1917 Tapola osallistui Vimpelin sotakoulun ([[Vimpelin koulu]]) kurssille, joka kesti 17 päivää. Vimpelin sotakoulun jälkeen Tapola komennettiin Helsinkiin kouluttamaan suojeluskuntalaisia. Samalla Tapola tuli tammikuun 25. päivänä 1918 järjestäneeksi sen, että Vaasaan matkanneet senaattorit [[Heikki Gabriel Renvall|Renvall]], [[Alexander Frey|Frey]] ja [[Eero Yrjö Pehkonen|Pehkonen]] jäivät junasta Lempäälässä ja matkasivat hevoskyydillä Kangasalle välttäen näin mahdollisen pidätyksen punakaartin haltuunsa ottamalla [[Tampereen rautatieasema|Tampereen asemalla]]. Kangasalta senaattorit jatkoivat kohti Vaasaa junalla, jonka valkoiset suistivat kiskoilta [[tammisunnuntai]]na 27. tammikuuta 1918 Munakan pysäkin lähistöllä [[Ylistaro]]ssa.
Tammikuun lopulla 1918 Tapola lähti Helsingistä [[Mikkeli]]in ja osallistui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] Mikkelin komppanian varapäällikkönä ja päällikkönä Mäntyharjun, Mouhun, Heinolan, Sysmä-Asikkalan ja Muttala-Vierumäen taisteluihin ja haavoittui [[Vierumäen taistelu]]ssa 20. huhtikuuta. Hänen omien sanojensa mukaan alkoi näyttää siltä, että oli ”korkea aika” poistua. Hänet oli aluksi määrätty ilmoittautumaan Sortavalassa, mutta määräyksen muututtua hän toimi ensin (29. tammikuuta – 6. helmikuuta). Mikkelin harjoituskoulun päällikkönä. Kun hänen kouluttamansa komppania oli saatu valmiiksi, se lähti heti liikkeelle. Etelä-Savon Rykmentti perustettiin huhtikuun alussa ja Tapola toimi sen Mikkelin pataljoonassa komppanian varapäällikkönä, päällikkönä ja kohosi pataljoonaa vastaavan osaston komentajaksi. Hän osallistui Mäntyharjun, Mouhun, Heinolan, Sysmä - Asikkalan ja Muttala - Vierumäen taisteluihin. Kun Tapola kutsuttiin Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajäseneksi 75-
Tiedot Etelä-Savon Rykmentin taisteluista ja Kustaa Tapolan osallistumisesta sotaan ovat melko vähäisiä. Sodan jälkeen kantahenkilökunnalta kerätyssä kokoelmassa Vapaus- ja heimosota muistelmat ei ole Tapolan kirjoitusta ilmeisesti siitä syystä, että hän ei vielä tuolloin ollut aktiiviupseeri. Sen sijaan Savon rintaman taisteluja käsittelevässä kokoelmassa ''Puolesta Savon ja syntymämaan'' (1919) on myös Tapolan kirjoitus. Luvussa ”Savon rintaman oikealta siiveltä” on ensin Tapolan teksti ”Päijänteen oikean rannan puhdistus ja Vierumäen taistelu” ja toisena Antti Valveen ”Taistelut Heinolan kaupungista”.
| |||