Ero sivun ”Kárpathos” versioiden välillä

=== Esihistoriasta Rodoksenhellenistiselle valtapiiriinkaudelle ===

Varhaisimmat saarelta löydetyt merkit ihmisasutuksesta ovat [[Neoliittinen Kreikka|neoliittisen kauden]] lopusta eli vuosilta 4000–3000 eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat sukua esimerkiksi [[Kreeta]]n saarella asuneille ihmisille, ja he saapuivat Kárpathokselle [[Anatolia|Vähästä-Aasiasta]]. Toisen lähteen mukaan [[Minolainen kulttuuri|minolaiset]] olivat saaren ensimmäisiä asukkaita<ref name="ecoislands.gr history"/>. Erään lähteen mukaan minolaisia saapui saarelle Kreetalta vasta 2000-luvulla eaa. Heidän ansiostaan Kárpathos alkoi kehittyä kulttuuriltaan ja taloudeltaan. Minolaiskaudella, tarkemmin noin vuosina 1700–1450 eaa., Kárpathoksen väkiluku kasvoi suureksi sekä kulttuuri ja talous olivat varsin kehittyneet. Antiikin ajan historioitsija [[Diodoros Sisilialainen|Diodoros Sisilialaisen]] mukaan Kárpathoksen asuttivat ensimmäisinä minolaisten saarelle lähettämät valloittajat. Minolaisten jälkeen Kárpathoksen asuttivat Diodoroksen mukaan [[Peloponnesos|Peloponnesoksen]] [[Argos (kaupunki)|Argoksesta]] saapuneet ihmiset, jotka olivat luultavasti [[Mykeneläinen kulttuuri|mykeneläisiä]]. Myös [[Homeros|Homeroksen]] mukaan mykeneläiset vaikuttivat saarella. Mykeneläiset saapuivat [[Arkeologia|arkeologisten]] tutkimusten mukaan saarelle 1300-luvulla eaa. valloittaen saaren. Mykeneläiset myös rakensivat saarelle Potídaion[[Potidaion]]in akropoliin.<ref name="ecoislands.gr history"/>. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että minolaiset vaikuttivat Kárpathoksella [[Pronssikausi|pronssikauden]] loppuun saakka.<ref name="history">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karpathos.gr/pages.php?lang=2&page=history | Nimeke = History // Ηistory and Culture | Julkaisija = Δήμος Καρπάθου (Kárpathoksen kunta) | Viitattu = 26.3.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref> Minolaisten ja mykeneläisten lisäksi saarella on ollut myös [[Foinikialaiset|foinikialaisasutusta]] ja he ovat käyttäneet saarta tukikohtanaan kulkiessaan ympäri Välimerta kauppaa käyden. Foinikialaisten läsnäolosta kertoo esimerkiksi saaren vanhan pääkaupungin [[Foiníki]]n kylän nimi sekä se, että antiikin aikana saaren asukkaat keräsivät punaisia simpukankuoria, jotka sitten keitettiin ja tuloksena oli punaista ''porfyríaporfyria''-nimistä ({{K-el|πορφυρία}}) väriainetta. ''Porfyríaa''Sitä käytettiin tekstiilien värjäykseen.<ref name="ecoislands.gr history"/>

Saarelta ei ole tehty löytöjä, jotka ajoittuisivat pronssikauden lopulta [[Kreikan arkaainen kausi|arkaaiselle kaudelle]] ulottuvalle ajanjaksolle. Näinä aikoina saarta asuttivat [[doorilaiset]], jotka saapuivat saarelle noin vuoden 1000 eaa. tienoilla. [[AntiikinKreikan Kreikka#Klassinenklassinen aikakausi|KlassisenaKlassisella]] ja [[Hellenismi|hellenistisenähellenistisellä kautenakaudella]] saari laajensi talous- ja kulttuurisuhteitaan [[RodosRódos|RodoksenRhodoksen]] ja erityisesti siellä sijaitsevansijainneen [[Lindos|Lindoksen]] kaupungin kanssa. Tämän ansiosta Kárpathoksen talous ja kulttuuri kukoistivat. Näihin aikoihin saaren tärkein kaupunki oli Kárpathos, joka sijaitsi luultavasti nykyisen [[Apéri]]n kylän alueella. Kaupunki rakennettiin arkaaisena aikana tai mahdollisesti jo aiemmin. Kárpathoksen kaupunki oli saaren pääkaupunki aina vuoteen 1892 saakka. Nykyinen pääkaupunki Kárpathos eli Pigádia toimi antiikin aikana pääkaupungin satamana, ja sitä kutsuttiin nimellä Poseídion. Muut arkaaisena aikana rakennetut kaupungit olivat Vrykoús, joka nykyisin tunnetaan nimellä Vroukoúnta, [[Arkása]] sekä Nísyros. Nísyros sijaitsi mahdollisesti Kárpathoksen pohjoispuolella sijaitsevalla [[Saría]]n saarella, joka antiikin aikana oli itsenäinen ja tunnettiin nimellä Sáros.<ref name="history"/> Kaikki neljä edellämainittua kaupunkia oli linnoitettu doorilaiskaudella, jolloin saarta kutsuttiin nimellä Tetrápolis eli ”neljä kaupunkia”.<ref name="ecoislands.gr history"/>

[[Neljäs ristiretki|Neljännen ristiretken]] seurauksena vuonna 1204 Kárpathoksesta tuli [[Genovan tasavalta|genovalaisten]] Louis ja Andreas Marescon omaisuutta. Tällöin saaresta alettiin käyttää nimeä ''Scarpanto''. Genovalaisten jälkeen vallan saarella ottivat [[Venetsian tasavalta|venetsialaiset]]. Andréas Kornáros hallitsi Kárpathosta vuosina 1306–1311, jonka jälkeen Rodokselta saapuneet [[Johanniittain ritarikunta|johanniittaritarit]] valtasivat saaren. Kuitenkin jo vuonna 1315 venetsialainen Kornáros-suku otti vallan saarella. Suvun valtakaudella Kárpathokselle rakennettiin useita kirkkoja ja linnoituksia. Suku oli vallassa aina vuoteen 1537 tai toisen lähteen mukaan vuoteen 1538<ref name="romans"/> saakka, jolloin saari päätyi kaappari [[Hayreddin Barbarossa]]n johdolla [[Osmanien valtakunta|osmanienOsmanien valtakunnan]] osaksi. Osmanit eivät milloinkaan osoittaneet kiinnostusta saaren kehittämiseen, eivätkä myöskään milloinkaan asettuneet asumaan Kárpathokselle. Sen sijaan veronkerääjiä saarelle lähetettiin, jotka verot kerättyään poistuivat saarelta. Kárpathoksen asukkaat taistelivat 1820-luvulla käydyssä [[Kreikan vapaussota|Kreikan vapaussodassa]] osmanivaltaa vastaan<ref name="romans"/>. Saarelaiset esimerkiksi tarjosivat kreikkalaisille sota-aluksille suojaa, varustivat niitä ja jopa korjasivat. Kárpathos liittyi vuonna 1823 osaksi itsenäistynyttä Kreikkaa, ja siitä tuli osa [[Santoríni]]n [[eparkia]]a ({{K-el|Επαρχία της Σαντορίνης}}). [[Lontoon protokolla]]ssa vuonna 1830 Kárpathos yhdessä muiden Dodekanesian saarten kanssa kuitenkin katsottiin osaksi osmanien valtakuntaa.<ref name="ecoislands.gr history"/>

[[Tiedosto:BluePanorama AOK.jpg|250px|thumbpienoiskuva|Lentokone [[Kárpathoksen lentoasema]]lla.]]

[[Tiedosto:Diafáni - 1.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Diafánin kylä saaren pohjoisosassa sijaitsee merenrannalla.]]