Wikipedia

Ero sivun ”Neoliittinen kausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p tarkenn viitettä
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 158 muokkausta
fix
Rivi 64:
Maanviljely ja karjanhoito tulivat Intiaan noin 7000 eaa. lännestä, luultavasti sieltä muuttaneen kansan mukana.
 
Varhainen neoliittinen perinne levisi etelässä ainakin [[Vindhya]]-vuorille asti. Viljeltiin vehnää. Noin 6000 eaa. tulivat saviastiat. Tunnettuja varhaisia lännen löytöpaikkoja ovat Pakistanin [[Mehrgarh]] ja Intian [[Bhirrana]]. Kuparin sulatus alkoi noin 4800 eaa. Monesti kuparikausikin katsotaan neoliittiseksi. Pikkukylistä kasvoi paikoin suuria linnoitettuja keskuksia vuoteen 3000 eaa mennessä. Idempänä riisi levisi Intiaan välillä 5500–4500 eaa. Itäiseen kulttuuriin liittyi muun muassa [[nuorapainannekeramiikka|nuorapainannekeramiikkaa]] ja mikroliittityökaluja. Etelä-Intiassa saatettiin viljellä jo noijn 3000 eaa<ref>[http://www.homepages.ucl.ac.uk/~tcrndfu/web_project/abot.html The Archaeobotany of South India and Agricultural Origins]. The South Deccan Prehistory Project. Viitattu 1.2.2019.</ref>. Yhä laajemmalle viljely levisi noin 1900-1400 eaa.<ref>[https://www.researchgate.net/publication/234128675_First_Farmers_in_South_India_The_Role_of_Internal_Processes_and_External_Influences_in_the_Emergence_and_Transformation_of_South_India's_Earliest_Settled_Societies First Farmers in South India: The Role of Internal Processes and External Influences in the Emergence and Transformation of South India's Earliest Settled Societies]. Boivin & Fuller, Dorian & Korisettar, Ravi & Petraglia, Michael. (2008). Pragdhara. Sivut 18, 179-200 {{selvennä|Oliko nämä sivunnumeroita vai mitä?}} </ref> ▼
Varhainen neoliittinen perinne levisi etelässä ainakin [[Vindhya]]-vuorille asti. Viljeltiin vehnää. Noin 6000 eaa. tulivat saviastiat.
Tällä alueella viljeltiin paljon hirssiä. Punamusta kuparikivikauden keramiikka levisi Etelä-Intiaan<ref><A History of Ancient and Early Medieval India: From the Stone Age to the 12th Century, Upinder Singh,Pearson Education India, 2008, ISBN 8131716775, ISBN 9788131716779, s 236- </ref>. Neoliittikausi päättyi Pohjois-Intiassa paikoin jo 3000 eaa. pronssikauteen, viimeistään noin 1400 eaa. rautakauteen.▼
▲Tunnettuja varhaisia lännen löytöpaikkoja ovat Pakistanin [[Mehrgarh]] ja Intian [[Bhirrana]]. Kuparin sulatus alkoi noin 4800 eaa. Monesti kuparikausikin katsotaan neoliittiseksi. Pikkukylistä kasvoi paikoin suuria linnoitettuja keskuksia vuoteen 3000 eaa mennessä. Idempänä riisi levisi Intiaan välillä 5500–4500 eaa. Itäiseen kulttuuriin liittyi muun muassa [[nuorapainannekeramiikka|nuorapainannekeramiikkaa]] ja mikroliittityökaluja. Etelä-Intiassa saatettiin viljellä jo noijn 3000 eaa<ref>[http://www.homepages.ucl.ac.uk/~tcrndfu/web_project/abot.html The Archaeobotany of South India and Agricultural Origins]. The South Deccan Prehistory Project. Viitattu 1.2.2019.</ref>. Yhä laajemmalle viljely levisi noin 1900-1400 eaa.<ref>[https://www.researchgate.net/publication/234128675_First_Farmers_in_South_India_The_Role_of_Internal_Processes_and_External_Influences_in_the_Emergence_and_Transformation_of_South_India's_Earliest_Settled_Societies First Farmers in South India: The Role of Internal Processes and External Influences in the Emergence and Transformation of South India's Earliest Settled Societies]. Boivin & Fuller, Dorian & Korisettar, Ravi & Petraglia, Michael. (2008). Pragdhara. Sivut 18, 179-200 {{selvennä|Oliko nämä sivunnumeroita vai mitä?}} </ref>
▲Tällä alueella viljeltiin paljon hirssiä. Punamusta kuparikivikauden keramiikka levisi Etelä-Intiaan<ref><A History of Ancient and Early Medieval India: From the Stone Age to the 12th Century, Upinder Singh,Pearson Education India, 2008, ISBN 8131716775, ISBN 9788131716779, s 236- </ref>.
Neoliittikausi päättyi Pohjois-Intiassa paikoin jo 3000 eaa. pronssikauteen, viimeistään noin 1400 eaa. rautakauteen.
 
=== Neoliittinen Kaakkois-Aasia ===
 
 
Thaimaan alueelle levittäytyi riisin viljely noin 4000–2000 eaa, ehkä jo aiemmin. Prossin käyttö alueella alkoi noin 2100 eaa.
 
=== Neoliittinen Kiina ===
 
Kiinassa joko viljeltiin tai kerättiin riisiä 9500 eaa. Jangtsejoen keskijuoksulla<ref>[https://archive.archaeology.org/online/news/rice.html Rice]. Archive.archaeology.org</ref>. [[Pengtoushan|Pengtoushanissa]]issa Etelä-Kiinan sisämaassa viljeltiin domestikoitua riisiä noin 8200-7800 eaa. Riisinviljely alkoi luultavasti Etelä-Kiinasta noin 11500-6200 eaa.<ref> Molina, J. et al (2011). "Molecular evidence for a single evolutionary origin of domesticated rice". Proceedings of the National Academy of Sciences. 108 (20): 8351. doi:10.1073/pnas.1104686108. PMC 3101000 Freely accessible. PMID 21536870.{{lähde tarkemmin|sivunnumero}}</ref><ref>[https://www.thoughtco.com/origins-history-of-rice-in-china-170639 The Origins and History of Rice in China and Beyond]. Thoughtco.</ref><ref>[http://www.bbc.com/news/science-environment-13266431 Rice traced to single domestication event in China]. BBC</ref><ref>[https://phys.org/news/2017-05-domesticated-rice-dated-years-china.html Domesticated rice dated back 9,400 years in China]. Phys.org.</ref>. Riisinviljely yleistyi voimakkaasti Kiinassa noin 6000–3000 eaa.
 
Ehkä jo aiemmin, noin 8500 eaa., oli Pohjois-Kiinaan lännestä tei etelästä levinnyt maatalous ja karjanhoito. Noin 7000 eaa. vallinneessa tyypillisessä varhaisneoliittisessa [[Peiligangin kulttuuri|Peilingangin kulttuurissa]] Keltaisenjoen laaksossa viljeltiin hirssiä, pidettiin sikoja kotieläimiä, kalastettiin, metsästettiin peuraa ja asuttiin kylissä. Talot olivat pyöreitä ja neliömäisiä, puoliksi maanalaisia, lattiat laastattu. Talojen tai majojen seinät oli luultavasti tehty oksista ja mudasta<ref>[http://www.indiana.edu/~g380/3.7-Neolithic-2010.pdf Neolithic China: Before The Shang Dynasty]. Indiana€du. PDF.</ref>. Työkalut olivat kiveä, luuta ja puuta. Saviastiat olivat karkeatekoisia. Hautauksista päätellen yhteiskunta oli tasa-arvoinen.
 
Noin 5000 eaa. nousi Wei-joen laaksossa [[Yangshaon kulttuuri]]. Yangshaon kylät koostuivat talorykelmistä. Nämä olivat eri sukuryhmien asuinsijoja. Kyliä ympäröi vallihauta, muttei muuri. Hautaukset oli huolellisesti tehtyjä, ruumis haudattiin monesti kahteen kertaan: ensin ruumis mätäni ensimmäisessä haudassa, luut kaivettiin esiin ja haudattiin toisen kerran. Haudat olivat usein syvällä.
 
Yangshaon savenvalajat tuottivat taitavasti maalattua keramiikkaa. Yangshaon haudoissa oli eroja saviastioiden määrässä, mikä kieli huomattavista varallisuuseroista. Yangshaon kulttuuri eli hirssin viljelyllä. Yangshaon kaudella ihmiset hoitivat ensi kertaa silkkitoukkia, ja tekivät hampusta vaatteita. Sikojen rinnalle olivat kotieläimiksi tulleet myös nauta, lammas ja vuohi. Metsästys oli yhä tärkeä elinkeino. Yangshaon loppuvaiheesta noin 3000 eaa. on löydetty Kiinan historian ensimmäinen metalliesine, joka on pronssiveitsi.
Yangshaon loppuvaiheesta noin 3000 eaa. on löydetty Kiinan historian ensimmäinen metalliesine, joka on pronssiveitsi.
 
Noin 3500-3000 eaa. Shangondin niemimaalla kehittyi Longshan-kulttuuri, jota luonnehtivat muurien ympäröimät linnoitetut kylät. Kulttuuri levittäytyi asteittain Keltaisen joen laaksoon Yangshaon paikalle. Leviäminen pohjautui ainakin osin sotaretkiin. Jotkut Longshanin asutuskeskukset olivat suuria, kooltaan 200-400 hehtaaria. Longshanin perinteen mustat ohutseinäiset saviastiat olivat erittäin taitavasti dreijalla tehtyjä. Oraakkeliluut ilmestyivät. Kiinan myöhempi kulttuuri pohjautui pitkälle Longshan-kulttuuriin suunnilleen samaan aikaan Jangtsen alajuoksulla vallinneeseen Liangtsun kulttuuriin. Liangzun kulttuuria luonnehti jade ja luiden kasaaminen hautoihin.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Neoliittinen_kausi”