Ero sivun ”Josef Grönberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty teoksia |
Laajennettu artikkelia |
||
Rivi 1:
{{Henkilö
'''Josef Grönberg''' ([[19. helmikuuta]] [[1813]] [[Ylöjärvi]] – [[11. tammikuuta]] [[1903]] [[Messukylä]]) oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies, joka toimi Messukylän [[kirkkoherra]]na yli 40 vuoden ajan.▼
| nimi = Josef Grönberg
| alkuperäinen nimi = Josef Mikkola
| kuva = Josef Grönberg.jpg
| kuvakoko = 200px
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[19. helmikuuta]] [[1813]]
| syntymäpaikka = [[Ylöjärvi]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|19|2|1813|11|1|1903}}
| kuolinpaikka = [[Messukylä]]
| kansallisuus =
| asuinpaikka =
| ammatti = kirkkoherra ja valtiopäivämies
| aktiivisena = 1849-1903
| koulutus =
| merkittävät teokset = Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat eli Liber concordiae, suomentanut Josef Grönberg
| tyyli =
| arvonimi = varapastori 1845, rovasti 1862, riemumaisteri 1886
| tunnustukset =
| järjestö =
| titteli =
| edeltäjä =
| seuraaja =
| siviilisääty =
| puoliso = Selma Katarina Fransiska Bergroth
| vanhemmat = Anders Mikkola ja Brita Kaisa Johanintytär Makkarus
| sukulaiset =
| lapset = Frans Josef, Selma Josefina, Lydia, Hanna, Eliel Filemon, Carl, Aleksandra Olivia, Julia Angelika, Julius Ferdinand ja Agnes Elina
| lempinimet = Jos Grönperi
| muut nimet = Jos. Grönberg
| allekirjoitus =
| kotisivu =
}}
[[Tiedosto:Messukylän kirkko 1900-luvun alussa.jpg|thumb|268px|right|<center>Messukylän kirkko valmistui vajaassa vuodessa. <br>Vihittiin käyttöön vuonna 1879</center>]]
[[Tiedosto:Messukylän kirkontienoo 1900-luvun alussa.jpg|thumb|268px|right|<center>Messukylän kirkon tienoo 1900-luvun alussa.</center>]]
▲'''Josef (Jos.) Grönberg''', alk. Mikkola ([[19. helmikuuta]] [[1813]] [[Ylöjärvi]] – [[11. tammikuuta]] [[1903]] [[Messukylä]]) oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies, joka toimi Messukylän [[kirkkoherra]]na
==
Grönbergin vanhemmat olivat Ylöjärven Mikkolan [[talollinen]], [[kirkonisäntä]] Antti Mikkola (Anders Johansson) ja Brita Kaisa Makkarus (Kaisa Johansdotter)
Grönberg oli eloisa lapsi, mutta heiveröisyytensä ja sairastelunsa vuoksi perheen ainoa poika suunnattiin opintielle. Talon perijäksi tuli poikaa 16 vuotta vanhempi sisar. Perheen ainoa poika lähetettiin 6-vuotiaana [[Tampere|Tampereelle]] [[Ruotsin kieli|ruotsia]] oppimaan ja sitten 8-vuotiaana vuonna 1821 [[Pori|Porin]] [[Triviaalikoulu|triviaalikouluun]]. Pojan suomalainen nimi muutettiin ajan tavan mukaan hienommaksi, Josef Grönbergiksi. Hän pääsi [[Ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilaaksi]] vuonna 1829 jo 16-vuotiaana ja lähti [[Yliopisto|yliopistoon]]. Hänet vihittiin 22-vuotiaana [[Ordinaatio|papiksi]] 1835, ja hän valmistui [[Filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] sekä [[Maisteri|maisteriksi]] 1836. [[Pastoraalitutkinnot|Pastoraalitutkinnon]] Grönberg suoritti 1850.<ref name=”JN”>Jari Nurmi: Messukylän legendaarisen kirkkoherran Josef Grönbergin syntymästä 200 vuotta. Messukylän Joulu 2014.</ref>
▲Grönbergin vanhemmat olivat Ylöjärven Mikkolan talollinen, kirkonisäntä Antti Mikkola (Anders Johansson) ja Brita Kaisa Makkarus (Kaisa Johansdotter). Hän kävi [[Pori]]n [[triviaalikoulu]]a ja pääsi ylioppilaaksi 1829. Hänet vihittiin papiksi 1835, ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi sekä maisteriksi 1836.
== Pappina ==
Grönberg oli aluksi kirkkoherran apulaisena ja välivuodensaarnaajana [[Keuruu]]lla 1835–37 sekä [[Eura]]ssa pitäjänapulaisen sijaisena 1837. Hänestä tuli [[Tampere]]en kaupungin vt. saarnaaja 1837–38 virkapaikkanaan Tampereen [[Vanha kirkko (Tampere)|vanha kirkko]] sekä kaupunginsaarnaaja 1838–1858. Messukylän kirkkoherraksi Grönberg valittiin 1858 ja hän astui virkaan 1861 hoitaen sitä kuolemaansa saakka 1903. Vt. [[lääninrovasti]]na hän toimi 1865–1870 sekä lääninrovastina 1879–99.
Vuonna 1841 hän avioitui [[Ruovesi|Ruoveden]] kirkkoherran tyttären Selma Katarina Fransiska Bergrothin kanssa. Heille syntyi 10 lasta, joista viisi varttui aikuisiksi.<ref name=”JN” />
Grönberg kuului [[Herännäisyys|heränneisiin]]. Hän suomensi ensimmäisenä 1848 evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat nimellä ''Lutherilaisen seurakunnan opin ja uskon tunnustuskirjat''. Grönberg tunnettiin voimakkaana ja sanavalmiina saarnamiehenä. Erään kerran Grönberg aloitti saarnansa seuraavasti ''"Taas on Takahuhdissa tapeltu ja Vehmaisissa tehty huorin. Minä jätän teidät kaikki saatanalle!"''. Vihkiessään 1880 uutta [[Kalevankankaan hautausmaa]]ta hän julisti ''"Tässä teille tamperelaiset on se paikka, jossa ei auta advokaattien temput eikä sikunasihteerien koukut. Täällä kaikki teidän riitanne päättyvät, ei täällä ylimyksiin vedota. Täällä vallitsee Jumalan totuus"''.▼
Tampereen kaupunki kuului Messukylän emäseurakuntaan aina Grönbergin kuolemaan saakka. [[Suomen senaatti|Senaatti]] oli asettanut vuonna 1870 itsenäistymisen ehdoksi sen että silloisten Messukylän kirkkoherran ja Tampereen kaupunginsaarnaajan tuli olla virastaan eronneita ja Tampereelle tuli rakentaa uusi kirkko. Kaupunginsaarnaaja Anders Oskar Törnudd siirtyi muualle 1879 ja uusi [[Aleksanterin kirkko]] valmistui 1881.
Grönbergin kirkkoherra-aikana rakennettiin kolme kirkkoa. Vuosikymmeniä jahkailun alla ollut [[Messukylän kirkko|Messukylän uuden kirkon]] rakentaminen käynnistyi ja se tapahtui uskomattoman nopeasti, vajaassa vuodessa. Kirkko vihittiin vuonna 1879. Kaupungin puolella valmistui vuonna 1879 [[Finlaysonin kirkko]] tehtaan kustantamana ja vuonna 1880 Aleksanterin kirkko. Vuonna 1880 vihittiin [[Kalevankankaan hautausmaa]] ja vuonna 1891 [[Messukylän hautausmaa|Messukylän kirkon hautausmaa]].<ref name=”JN” />
Grönberg kuului [[Herännäisyys|herännäisyyteen]] ja lukeutui myöhemmin ns. [[Beckiläisyys|raamatulliseen suuntaan]].<ref name=”JN” /> Hän suomensi useita kirjoja, mm. [[Tunnustuskirjat|luterilaiset tunnustuskirjat]].<ref>[http://tunnustuskirjat.fi/suomennokset.html Tietoa suomennoksista.]</ref>
▲Grönberg
== Yhteiskunnallinen toiminta ==
Grönberg toimi kirkkoherrana Messukylän seurakunnassa sellaisena aikana, jolloin seurakunnassa alkoi voimakas väestönkasvu Tampereen teollistumisen myötä. Hän osoittautui tehtävissään huomattavan toimeliaaksi mieheksi. Suurta muutosta hänen aikanaan merkitsi vuoden 1865 kunnallisasetus. Perustettiin myös Messukylän ja Teiskon kunnat. Koettiin myös 1860-luvun loppupuolen raskaat katovuodet. Ihmisiä kuoli joukoittain nälkään ja kulkutauteihin. Alkoi myös vanhan sääty-yhteiskunnan voimakas muutosprosessi teollistumisen ja muuttoliikkeen myötä. Vuosisadan vaihteen yhteiskunnallinen ja poliittinen murroskin oli vaikuttamassa.<ref name=”VV”>[http://www.lonnrot.net/kirjat/1981.zip Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia III. Projekti Lönnrot.]</ref>
Grönberg oli [[Papisto|pappissäädyn]] edustajana mukana [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] 1863–1864, 1867, 1872, 1877–1878, 1882 ja 1885.
Grönberg teki pappissäädyssä anomuksen Tampereen tehtaissa vallitseviin epäkohtiin viitaten, että kaikki yötyö tehtaissa kiellettäisiin klo 10–04. Hänen perustelunsa olivat siveelliset: "Yksityisen voitonhimon ei pidä saada hyötyä alaikäisten elämän ja terveyden kustannuksella. Yön lepo on jokaisen ihmisen luovuttamaton oikeus, ja valtion tulee katsoa, ettei tätä oikeutta loukata." [[Tampella|Tampereen pellavatehtaan]] johtomies, yliopettaja [[Alfred Kihlman|A. Kihlman]] vastusti voimakkaasti tuota ehdotusta. Teollisuudella oli suuri vaikutus pappissäätyynkin niin, että ehdotusta ei viety eteenpäin.<ref name=”VV” />
Grönbergin esitys Tampereen alkeiskoulun laajentamisesta oli tamperelaisten mielen mukainen. Päästyään [[Yläalkeiskoulu|yläalkeiskoulunsa]] avulla hyvään alkuun rupesivat tamperelaiset jo 1860-luvulla puuhaamaan täydellistä, yliopistoon johtavaa [[Lukio|lukiota]] kaupunkiinsa siten, että yläalkeiskouluun lisättäisiin [[Kymnaasi|kimnaasi]]- eli lukioluokat. Sellaisen anomuksen teki vv:n 1863—64 valtiopäiväin pappissäädyssä kirkkoherra Grönberg. Myöskin Hämeenlinnan koulukokous 1863 puolsi täydellisen [[Oppikoulu|lyseon]] perustamista Tampereelle. Säädyt tätä anomusta eivät hyväksyneet.<ref name=”VV” />
Grönberg osallistui kuusille valtiopäiville. Hän oli pappissäädyn ahkerimpia puheenvuoron käyttäjiä ja hänen valtiopäivätoimintansa osoittaa hänen sydämestään harrastaneen Tampereen ja sen asukkaiden parasta. Hän kuului [[Suomalaisuus|suomalaisuuden]] hartaisiin kannattajiin.<ref name=”VV” />
== Huomioita ==
Grönberg sai [[Varapastori|varapastorin]] arvon 1845 ja [[Rovasti|rovastin]] arvon 1862. [[Maisteri|Riemumaisteriksi]] hänet [[Promootio|promovoitiin]] 1886.
== Teoksia ==
| |||