Ero sivun ”Huruksela” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 12:
 
== Historia ==
Hurukselasta on löydetty kivikauden aikaisia asuinpaikkoja, joista on löydetty mm. kivikirveitä, talttoja ja saviruukkujen palasia. Pysyvän asutuksen kylään arvioidaan syntyneen 1100 - 1200 luvuilla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Hurukselan kylästä ovat 1400-luvulta. 1500-luvun puolivälin jälkeen Hurukselassa oli 12 taloa, joista muodostui kylän ns. kantatilat, pääosin 1600-luvun alkupuolella. Talot olivat numerojärjestyksessä Heikkilä, Purtilo, Koho, Rysä, Kahari, Sakuri, Hirvi, Yrjölä (Susi), Halkola, Loppari, Einola ja Mattila. Kylän suojainen sijainti (lännessä, pohjoisessa ja idässä Kymijoki, kaakossa ja etelässä suuret suoalueet) säästi kylän suuremmilta hävityksiltä [[isoviha|isonvihan]] ja [[pikkuviha]]n aikana. Kylässä Kymijoen rannalla [[Wredeby]]tä vastapäätä sijaitsee varsin tunnettu Tyllikivi, joka on saanut nimensä tyllipitsin kaupasta, jota harjoitettiin joen rannalla [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n rajan kulkiessa joessa.
 
Hurukselan [[kansakoulu]] aloitti toimintansa vuonna 1890. Kansakoulun ensimmäinen opettaja oli myöhemmin kansanedustajana toiminut [[Vilho Reima]]. Vuosina 1895–1900 opettajana toimi Kaarlo Wuorio (1861–1900), joka myös perusti [[Huruksela torvisoittokunta|Hurukselan torvisoittokunnan]].<ref>''Sortavalan seminaari 1880–1940: muistojulkaisu'', toimituskunta: Iivo Härkönen, K. H. Pankakoski, Väinö Seppä. Helsinki: Valistus, 1940. Sivu 707</ref> Koulu lakkautettiin vuonna 2004 oppilaiden vähyyden vuoksi.