Ero sivun ”Suomen senaatti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkki
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 39:
Suomen senaatin toimintaa ohjasi sille annettu ohjesääntö. Alkuperäisen hallituskonseljin ohjesääntö annettiin elokuussa 1809, ja se oli voimassa osittain muutettuna vuoteen 1892 saakka. Uusi senaatin ohjesääntö annettiin 13. syyskuuta 1892, jolla korvattiin aiempi ohjesääntö.
 
Hallituskonseljin alkuperäisen ohjesäännön mukaan senaatin jäsenistä puolet tuli olla aatelisia ja puolet aatelittomia. Kuitenkin jo vuonna 1820 aatelisia oli jäsenistä kaksi kolmannesta ja suurimmillaan 1800-luvun puolivälissä peräti kolme neljännestä.<ref Myöhemminname="mylly">Juhani osuusMylly: kuitenkin''Edustuksellisen kansanvallan läpimurto'', s. 25. Edita 2006.</ref> Vuonna 1840 talousosaston jäsenistä lähes 90 prosenttia oli aatelisia. Aatelisten osuus laski lopulta alle puoleen sekä talous- että oikeusosastossa 1890-luvulta alkaen.<ref name="snellman">Alex Snellman: vuonna''Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939'', s. 83–85, 88–89. Helsingin yliopisto 2014.</ref> Vuonna 1906 talousosaston 11 jäsenestä aatelisia oli 6, jamutta oikeusosaston 10 jäsenestä vain 2.<ref name="mylly" />Juhani Mylly:Ensimmäinen ''Edustuksellisenaateliton kansanvallantalousosaston läpimurto''varapuheenjohtajana oli vuonna 1828 nimitetty Anders Henrik Falck, stosin hänet aateloitiin kaksi vuotta myöhemmin. 25Emil Streng oli tehtävässä ensimmäinen, jota ei aateloitu lainkaan. EditaOikeusosaston 2006ensimmäinen aateliton varapuheenjohtaja oli Johan Gustaf Sohlman.</ref name="snellman" />
 
Senaatin jäseneksi voitiin nimittää vain [[Suomen kansalainen]]. [[Sortokaudet|Sortokausien]] aikana, venäläisten tahtoessa nimittää suorastaan venäläisiä (pelkkä venäläismielisyys tai suomalaisen puolueen jäsenyys ei enää riittänyt), tämä oli kiusallinen perustuslaillinen rajaus. Ratkaisuksi löytyi nimittää Venäjällä pitkään oleskelleita, täysin venäläistyneitä Suomen kansalaisia, etenkin Venäjän upseereita, senaattoreiksi. Näin valikoitui jäseniä mm. niin kutsuttuun [[amiraalisenaatti]]in. Senaatin johtoon nousi Suomeen muuttaneen venäläisen poika, kenraali [[Vladimir Markov]], joka oli syntyperäinen Suomen kansalainen.