Wikipedia

Ero sivun ”Sähkökenttä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus:  seulottavat 
Rivi 3:
[[Fysiikka|Fysiikassa]] '''sähkökenttä''' on [[kenttä (fysiikka)|kenttä]], jossa mahdollisesti oleviin [[sähkövaraus|sähkövarauksiin]] kenttä kohdistaa [[voima (fysiikka)|voiman]]. Sähkökenttä on [[vektorikenttä]], ja sellainen muodostuu jokaisen sähkövarauksen ympärille sekä myös muuttuvan [[magneettikenttä|magneettikentän]] vaikutuksesta. Kahden sähkövarauksen välisen vuorovaikutuksen ajatellaan tapahtuvan niin, että toinen niistä synnyttää ympärilleen sähkökentän, joka kohdistaa toiseen voiman.
 
Maan pinnalla vallitsee luontainen matalataajuinen eli hitaasti värähtelevä sähkökenttä. Luontainen sähkökenttä koostuu yleensä aivojen alfa-aaltoja muistuttavasta Schumannin resonanssista sekä paikallisista virtauksista, joista toinen on aivojen delta-aaltoja muistuttava kolmen hertsin taajuinen ja toinen 0,7:n hertsin tajuinen.<ref>Electromagnetic field interactions with the human body: observed effects and theories.
Sähkökenttää voidaan kuvata [[kenttäviiva|kenttäviivoilla]], jotka sopimuksen mukaan alkavat positiivisista ja päättyvät negatiivisiin varauksiin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = I. S. Grant & W. R. Phillips| Nimeke = Electromagnetism, 2. painos| Kappale = 1.2| Sivu = | Julkaisija = Wiley| Vuosi = 2003| Tunniste = ISBN 0-471-92712-0 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>, elleivät ne ulotu äärettömän kauas. Kenttäviivat eivät leikkaa toisiaan. Jos positiivinen ja negatiivinen varaus ovat erittäin lähellä toisiaan, niin että ne muodostavat [[sähködipoli]]n, tarpeeksi kaukana niiden kentät kumoavat toisensa ja kentän voimakkuus on nolla. Tästä syystä esimerkiksi neutraalin [[atomi]]n sähkökenttä ei juuri ulotu atomin ulkopuolelle, vaikka siinä on sekä positiivisia että negatiivisia varauksia. Samoin [[kondensaattori]]n sähkökenttä on käytännöllisesti katsoen kokonaan sen levyjen välissä, sillä muualla levyjen vastakkaisten varausten aiheuttamat kentät kumoavat toisensa.▼
Technical Report CR166660. Nasa, April 1981. Sivu 8.
https://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/19810017132.pdf</ref>
 
▲SähkökenttääSähkökenttiä voidaan kuvata [[kenttäviiva|kenttäviivoilla]], jotka sopimuksen mukaan alkavat positiivisista ja päättyvät negatiivisiin varauksiin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = I. S. Grant & W. R. Phillips| Nimeke = Electromagnetism, 2. painos| Kappale = 1.2| Sivu = | Julkaisija = Wiley| Vuosi = 2003| Tunniste = ISBN 0-471-92712-0 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>, elleivät ne ulotu äärettömän kauas. Kenttäviivat eivät leikkaa toisiaan. Jos positiivinen ja negatiivinen varaus ovat erittäin lähellä toisiaan, niin että ne muodostavat [[sähködipoli]]n, tarpeeksi kaukana niiden kentät kumoavat toisensa ja kentän voimakkuus on nolla. Tästä syystä esimerkiksi neutraalin [[atomi]]n sähkökenttä ei juuri ulotu atomin ulkopuolelle, vaikka siinä on sekä positiivisia että negatiivisia varauksia. Samoin [[kondensaattori]]n sähkökenttä on käytännöllisesti katsoen kokonaan sen levyjen välissä, sillä muualla levyjen vastakkaisten varausten aiheuttamat kentät kumoavat toisensa.
 
Koska [[sähkökentän voimakkuus]] määritellään hiukkasiin kohdistuvan voiman ja niiden varauksen suhteena, on sen yksikkö
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkökenttä”