Ero sivun ”Julius Caesar” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
statuksen poisto äänetykseeen |
→Nuoruus ja lapsuus: lis, viitt, korj |
||
Rivi 27:
Julius Caesar syntyi tunnettuun muttei kovin rikkaaseen [[patriisi]]sukuun, joka polveutui oman ilmoituksensa mukaan sekä [[Aineias|Aineiaasta]] että [[Venus (mytologia)|Venuksesta]]. Caesarin isän nimi oli myös [[Gaius Julius Caesar (preettori)|Gaius Julius Caesar]] ja hänen äitinsä oli [[Aurelia Cotta]]. Caesarin molempien isosiskojen nimi oli Julia, joka oli feminiinimuoto isän [[Roomalainen nimi|cognomenista]]. Ei ole täyttä varmuutta siitä, milloin nimi Caesar liitettiin Juliuksen sukuun. Yhden väittämän mukaan se periytyi esi-isältä, joka oli tappanut karthagolaisen sotanorsun [[Ensimmäinen puunilaissota|ensimmäisen puunilaissodan]] aikana.<ref>Crompton 2003, s. 12</ref> Suvun jäsenet eivät olleet menestyneet mainittavasti aikoihin, mutta Caesarin tädin [[Julia (Caesarin täti)|Julia]]n avioliitto kuuluisan sotapäällikön ja [[konsuli]]n [[Marius|Gaius Mariuksen]] kanssa 110 eaa. toi muutoksen, jota Caesarin isä ja kolme setää osasivat hyödyntää. Vuosina 95–89 eaa. nämä neljä miestä toimivat korkea-arvoisissa asemissa [[Preettori|preettoreina]], konsuleina, [[Kensori|kensoreina]] ja ainakin yksi heistä piti myös [[Ediili|kuruulisen ediilin]] virkaa.<ref>Billows 2006, s. 31</ref><ref name="Kamm20">Kamm 2006, s. 20</ref>
Caesarin lapsuudesta on vähän vain vähän tietoa. Hänen lähimpiin lapsuudentovereihinsa kerrotaan kuuluneen [[Cicero|Marcus Tullius Cicero]] ja hänen veljensä Quintus, sekä näiden serkku Gaius Varro.<ref name="Kamm20"/> Hänen opettajinaan toimivat hänen äitinsä Aurelia sekä hänelle palkattiin kotiopettajaksi Marcus Antonius Gnipho, vapautettu orja, joka oli opiskellut kreikkaa ja tieteitä [[Hellenistinen aika|hellenistisen ajan]] [[Aleksandria]]ssa. Gnipholta Caesar oppi latinaa, kirjallisuutta, [[Retoriikka|puhetaidon]] alkeet ja myös kreikan kielen, jota hän käytti lausuessaan tunnetuimmat käyttöön jääneet lentävät lauseensa.<ref>Kamm 2006, s. 20–23</ref> Lisäksi hän sai kuulla opettajaltaan kuvauksia [[Egypti]]n pyramideista ja temppeleistä, sekä [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] valloituksista.<ref>Crompton 2003, s. 12–14</ref> Hän osoitti suurta kiinnostusta historiaan, mikä ilmeni myös hänen myöhemmistä kirjoituksistaan ja puheistaan. Caesar luki ja kirjoitti itsekin mielellään runoja, joissa hän muun muassa ylisti [[Herodes]]ta ja näytelmäkirjailija [[Terentius]]ta. Hänen muihin nuoruusvuosiensa kirjallisiin teoksiin kuului näytelmä ''Oidipus'' ja kokoelmakirja sanonnoista.<ref name="Kamm20"/><ref>Billows 2006, s. 34–35</ref> Noin 15 vuoden ikäisenä Caesar avioitui [[Lucius Cornelius Cinna]]n tyttären Cornelian kanssa. Avioliitto oli järjestetty, mutta onnistunut, sillä se kesti kesti aina siihen asti, kun Cornelia kuoli lapsivuoteelle vuosien 69–68 eaa. aikana.<ref>Billows 2006, s. 46–47</ref> Avioliiton yhteydessä Caesar peri oikeuden [[Flamen Dialis|Flamen Dialiksen]], [[Juppiter]]in ylipapin virkaan, johon hänet vihittäisiin aikanaan. Virka oli arvostettu ja takasi toimeentulon, mutta on mahdollista, ettei se monine rajoituksineen ja kieltoineen todellisuudessa houkutellut kunnianhimoista Caesaria, sillä Flamen Dialis ei voinut tavoitella korkeita poliittisia tai sotilaallisia virkoja. <ref>Billows 2006, s. 46–48</ref>
Kun [[Sulla]] kaappasi vallan Mariuksen kuoleman jälkeen vuonna 86 eaa., vaikutusvaltaiseksi noussut Juliusten suku joutui nopeasti vaikeuksiin, sillä heistä monilla oli siteitä Sullan vastustajiin ja heidän tukijoihinsa.<ref name="Livius1">{{Verkkoviite|Tekijä=Jona Lendering |Nimeke=Gaius Julius Caesar |Viitattu=29. toukokuuta 2007 |Osoite=http://www.livius.org/caa-can/caesar/caesar01.html |Julkaisija=Livius.org }}</ref> Sulla pyrki heikentämään mahdollisia vastustajiaan laskemalla arvovaltaisten roomalaisten sukujen valtaa. Yksi hänen keinoistaan oli purkaa näiden välisiä avioliittoja ja Sulla vaati myös Caesaria eroamaan vaimostaan. Caesar kuitenkin kieltäytyi, jolloin Sulla pakkolunasti hänen ja vaimonsa omaisuuden valtiolle. [[Proskriptio]]lla etsintäkuulutettu Caesar pakeni maan alle viettäen lähes jokaisen yön eri talossa. Caesarin korkea-arvoiset ystävät ja tukijat onnistuivat vetoamaan Sullaan, joka antoi periksi ja armahti hänet, tosin kieltäen häneltä oikeuden Flamen Dialiksen virkaan rangaistuksena. Caesar pystyi palaamaan julkiseen elämään, mutta koska hän oli varaton ja työtön, hän otti vastaan [[Attasea|sotilasattasean]] paikan [[Asia (provinssi)|Asian provinssissa]].<ref>Kamm 2006, s. 30-31</ref><ref>Billows 2006, s. 46–48, 53–54</ref> Idässä hän osallistui useisiin sotatoimiin. Hän taisteli esimerkiksi [[Merirosvous|merirosvoja]] vastaan [[Kilikia]]ssa. Caesarille myönnettiin muun muassa ''[[corona civica]]'' -seppele roomalaisen sotilaan hengen pelastamisesta.
Vuonna 78 eaa. Sullan kuoleman jälkeen Caesar palasi Roomaan, jossa hän oli käytännössä tuntematon. Uraa havittelevalle ylhäisnuorelle yksi nopeista keinoista tavoitella huomiota oli asianajajan tehtävä, jossa oli mahdollista syyttää korkea-arvoisia virkamiehiä. Vuonna 77 eaa. Makedonian provinssista kantautui valituksia sen maaherrasta [[prokonsuli]] [[Gnaeus Cornelius Dolabella]]sta ja Caesar sai tehtäväkseen syyttää häntä korruptiosta. Dolabellan puolustajiksi tuli kokenut voimakaksikko, [[Gaius Aurelius Cotta]] ja [[Quintus Hortensius]], joita Cicero piti noihin aikoihin Rooman taitavimpina puhujina. Caesar hävisi oikeudenkäynnin, mutta onnistui päätavoitteessaan eli maineen keräämisessä. Hänen esiintymisensä mainittiin useissa aikalaiskommenteissa. Caesarin avauspuheenvuoro oli niin vaikuttava, että hän saattoi julkaista sen omana teoksenaan oikeudenkäynnin jälkeen markkinoidakseen kykyjään tuleville toimeksiantajille. Seuraavaksi hän syytti kreikkalaisten pyynnöstä Caius Antoniusta, jonka kerrottiin haalineen aggressiivisesti omaisuutta Mithridateen vastaisella sotaretkellä. Tällä kertaa Caesar onnistui ajamaan syytetyn niin nurkkaan, että tämä pyysi peloissaan oikeudenkäynnin lakkauttamista [[kansantribuuni]]lta.<ref>Goldsworthy 2006, s. 71-74</ref> Noihin aikoihin syntyi hänen ainoa lapsensa, tytär Julia.<ref>Goldsworthy 2006, s. 82</ref>
Tällä matkalla Caesar joutui [[Farmakonísi|farmakonísilaisten]] merirosvojen vangiksi. Hänestä vaadittiin 20 [[talentti|talentin]] <ref>Huom. Kreikkalainen talentti oli 26.2 kiloa painava hopearaha.</ref> lunnaita, mutta tarinan mukaan Caesar käski merirosvoja vaatimaan 50 talenttia.<ref>Plutarkhos, 2.1</ref> Tarinan versiosta riippuen Caesar joko otti osaa merirosvojen päivittäisiin askareihin ja ruumiillisiin harjoituksiin, <ref>Kamm 2006, s. 34</ref> tai suhtautui hyvin halveksuvasti heihin koko vankeutensa ajan.<ref>Billows 2009 s. 64–65</ref> Hän myös lupasi merirosvoille [[ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsevansa]] heidät vapauduttuaan, mutta nämä eivät ottaneet häntä tosissaan. Lunnaiden saavuttua noin kuukauden vankeuden jälkeen Caesar vapautettiin. Hän purjehti nopeasti [[Milatos|Milatokseen]], jossa kokosi pienehkön laivaston, jonka voimin hän palasi Farmakonisiin. Hän vangitsi merirosvot ja otti heiltä lunnasrahat takaisin. [[Asia (provinssi)|Asian kuvernööri]] määräsi merirosvot myytäväksi [[Orjuus|orjiksi]] [[Pergamon]]issa, mutta Caesar matkusti paikan päälle ja käski ristiinnaulitsemaan heidät lupauksensa mukaisesti. Lievää armeliaisuutta osoittaen hän määräsi näiden kurkut leikattavaksi auki ennen ristiinnaulitsemista, mikä merkitsi hieman nopeampaa kuolemaa.<ref>Kamm 2006, s. 34</ref>▼
▲Vuonna 75 eaa. Caesar matkusti [[Ródos|Ródokselle]] opiskelemaan tunnetun [[oraattori]]n [[Apollonios Molon]]in alaisena.<ref>Kamm 2006, s. 33</ref> Tällä matkalla Caesar joutui [[Farmakonísi|farmakonísilaisten]] merirosvojen vangiksi. Hänestä vaadittiin 20 [[talentti|talentin]] <ref>Huom. Kreikkalainen talentti oli 26.2 kiloa painava hopearaha.</ref> lunnaita, mutta tarinan mukaan Caesar käski merirosvoja vaatimaan 50 talenttia.<ref>Plutarkhos, 2.1</ref> Tarinan versiosta riippuen Caesar joko otti osaa merirosvojen päivittäisiin askareihin ja ruumiillisiin harjoituksiin, <ref>Kamm 2006, s. 34</ref> tai suhtautui hyvin halveksuvasti heihin koko vankeutensa ajan.<ref>Billows 2009 s. 64–65</ref> Hän myös lupasi merirosvoille [[ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsevansa]] heidät vapauduttuaan, mutta nämä eivät ottaneet häntä tosissaan. Lunnaiden saavuttua noin kuukauden vankeuden jälkeen Caesar vapautettiin. Hän purjehti nopeasti [[Milatos|Milatokseen]], jossa kokosi pienehkön laivaston, jonka voimin hän palasi Farmakonisiin. Hän vangitsi merirosvot ja otti heiltä lunnasrahat takaisin. [[Asia (provinssi)|Asian kuvernööri]] määräsi merirosvot myytäväksi [[Orjuus|orjiksi]] [[Pergamon]]issa, mutta Caesar matkusti paikan päälle ja käski ristiinnaulitsemaan heidät lupauksensa mukaisesti. Lievää armeliaisuutta osoittaen hän määräsi näiden kurkut leikattavaksi auki ennen ristiinnaulitsemista, mikä merkitsi hieman nopeampaa kuolemaa.<ref>Kamm 2006, s. 34</ref>
== Poliittinen ura ==
| |||