Ero sivun ”Honkolan kartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korjattiin asia virhe, oikea paikkakunta on Virrat |
→Kulttuuriympäristö: - paronin murhasta |
||
Rivi 102:
== Kulttuuriympäristö ==
Honkolan kartano oli [[Väinö Linna]]n ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' -romaanitrilogian kartanon esikuvana. Väinö Linnan äiti oli työssä kartanossa, ja Linna itse oli kartanon työmiehenä ennen kuin hän muutti 18-vuotiaana [[Tampere]]elle. Myös kirjailija [[Runar Schildt]] on asunut jonkin aikaa Honkolan kartanon alueella, ja kirjailija [[Sirkka Turkka]] kirjoitti vuonna 1986 [[Finlandia-palkinto|Finlandia-palkinnon]] saaneen runokokoelmansa ''Tule takaisin, Pikku Sheba'' ollessaan kartanon tallimestarina.<ref name="viite6">{{Verkkoviite | Osoite = https://maanomistajainliitto.fi/honkolan-kartanon-kumppanina/ | Nimeke =Tilanhoitajat Honkolan kartanon kumppanina | Tekijä =Krappe, Juhani| Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 15.3.2019 }}</ref>
''Täällä Pohjantähden alla'' -romaanissa [[punaiset]] murhaavat kartanon paronin vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana. Honkolan isäntä, kihlakunnantuomari ja valtiopäivämies Elis Furuhjelm (1862–1918) joutui punaisten ampumaksi 15. huhtikuuta 1918. Hänen samassa kartanossa asunut veljensä, everstiluutnantti Otto Furuhjelm (1861–1918) oli ammuttu kolme päivää aiemmin. Elis Furuhjelmin poika Robert Furuhjelm (1903–1975) kieltäytyi lukemasta Linnan romaania sen ilmestyttyä. [[Yrjö Varpio]]n mukaan Linna sai paronin hahmoon innoitusta lähinnä [[P. E. Svinhufvud]]in muistelmissaan kuvaamasta isoisästään, mutta hahmon suomen kielen taidottomuus saattaa viitata Honkolan aiempaan isäntään, amiraali [[Hampus Furuhjelm]]iin.<ref>Alex Snellman: ''Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939'', s. 218, 234, 262, 269. Helsingin yliopisto 2014.</ref>
== Lähteet ==
| |||