Ero sivun ”Sikhiläisyys” versioiden välillä

Sikhien kuningaskunnan kaaduttua he alkoivat tehdä läheistä yhteistyötä brittien kanssa, jotka puolestaan värväsivät sikhejä armeijaan ja poliisivoimiin. 1800-luvun loppupuolella syntyi [[Singh Sabhā]]&nbsp;-liike, joka pyrki levittämään tietoa oikeaksi näkemästään sikhiläisyydestä ja sen historiasta käyttäen hyväkseen uutena ilmiönä Intiaan saapunutta lehdistöä. Liike myös vakuutti britit siitä, että sikhejä tuli kohdella omana poliittisena yhteisönään Intiassa. Idea itsenäisestä sikhivaltiosta nousi jälleen, kun Punjabin jakamisesta [[Pakistan]]in ja Intian välillä alettiin neuvotella ennen vuotta 1947, jolloin maat itsenäistyivät. Sikhien pieni osuus alueen väestöstä teki kuitenkin suunnitelman mahdottomaksi. Itsenäisessä Intiassa on vaikuttanut sikhien [[Akālī Dal]]&nbsp;-puolue, jonka vaikutuksesta perustettiin Intian [[Punjab (Intia)|Punjabin osavaltio]], jonka nykyisten rajojen sisällä sikhit ovat enemmistö. Sikhien suhteet keskushallinnon kanssa eivät ole aina olleet hyvät. [[Sant Jarnail Singh Bhindārnwale]]n (1947–84) perustama Khālistān-liike ajaa itsenäistä sikhivaltiota ja tämä on johtanut yhteenottoihin keskushallinnon kanssa. Vaikka suurin osa sikheisä asuu edelleen Punjabin alueella, heistä arviolta 10&nbsp;% on muuttanut muualle maailmaan.<ref name="brit" />

 

[[Kuva:Sikh Gurus with Bhai Bala and Bhai Mardana.jpg|thumb| Sikhiläisyyden kymmenen gurua 1800-luvun lopulta peräisin olevassa maalauksessa. Joukossa ovat myös Guru Nanakin muusikkotoverit Bhai Mardana ja Bhai Bala.]]

Sikhien kymmenen gurua ovat: