Ero sivun ”Saima Harmaja” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  1 vuosi sitten
p
(muotoiluja)
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman ''[[Hunnutettu]]''. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937.<ref name="ahola"/> Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].
 
Harmajan teoksista ensimmäinen sai hyvät arvostelut, mutta seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa ''[[Kaukainen maa (runokokoelma)|Kaukainen maa]]'' julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys, mutta hänen maineensa syntyi erityisesti teoksesta ''Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa'' (1938). Teoksen on toimittanut Harmajan äiti Laura Harmaja.<ref name="ahola"/> ''Kootuista runoista'' ilmestyi useita laitoksia, joita jokaista harmajanHarmajan äiti Laura Harmaja laajensi päiväkirja- ja kirjeosuuksien osalta. [[Ritva Ylönen|Ritva YlösenYlöse]]n mukaan Harmaja-legendan loi juuri äiti.<ref name=ahola2>{{Lehtiviite | Tekijä = Ahola, Suvi | Otsikko = Legenda heti kuoltuaan | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 17.3.2019 | Sivut = C 3 | www=http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006036875.html | www-teksti=Artikkelin maksullinen verkkoversio. }}</ref>
 
== Tyyli ja teemat ==
Harmajaa on verrattu usein [[Edith Södergran]]iin, joka olikin hänen esikuvansa. Yhteistä molemmille olivat syvä kutsumus, eksoottiset kuvat, luonnontunne ja naisellinen erotiikka. Harmajan rakkausrunot julkaistiin vasta postuumisti, sillä niitä pidettiin hänen elinaikanaan liian henkilökohtaisina.<ref name="ahola"/>
 
[[Viljo Tarkiainen|Viljo Tarkiaisen]] ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaanaikalaisiltaan kuten [[Uuno Kailas|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta.{{Lähde|Epämääräisesti tekstissä ilmitettu lähde ei riitä.}}
 
Harmaja sai [[Valtion kirjallisuuspalkinto|Valtion kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.
27 178

muokkausta