Ero sivun ”Purjehdus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
|||
Rivi 13:
Myöhemmin veneiden pohjan muotoa ja köliä kehitettiin ja purjeet opittiin [[jalustus|jalustamaan]] siten, että myös sivuvastaiseen tuuleen pystyttiin liikkumaan. Tämä mahdollisti [[luoviminen|luovimisen]] eli viistoittain vastaiseen purjehtimisen, jonka avulla veneellä saattoi matkustaa myös vastaiseen tuuleen.
=== Purjehdusharrastus
Suomessa on rannikkoseuduilla aina purjehdittu, sillä ennen moottoreiden yleistymistä se oli soutamisen ohessa ainoa keino liikuttaa alusta. Hyötypurjehtiminen alkoi vähentyä 1900-luvun alussa kun venepolttomoottorit alkoivat korvata purjeita myös veneissä. Vastaavasti vaurastuneet kaupunkilaiset alkoivat harrastaa huvipurjehdusta Ruotsista ja muualta Euroopasta saadun mallin mukaisesti. Tämä harrastus tapahtui vapaa-ajalla ja rakentui pursiseurojen ympärille. [[1800-luku|1800-luvun]] puolessa välissä [[vapaa-aika]] oli jo tuttu käsite osalle Suomen suurimpien kaupunkien asukkaita. Samaan aikaan perustettiin Suomen ensimmäiset [[pursiseura|purjehdusseurat]] edistämään merimiestaitoja ja [[kilpapurjehdus|kilpapurjehdusta]]. Pursiseuroista [[Segelföreningen i Björneborg]] on myös Suomen ensimmäinen [[urheiluseura]]. Järjestäytyneellä pursiseuratoiminnalla on ollut merkittävä osa [[Suomen lippu|Suomen lipun]] syntyhistoriassa.
=== Eri tapoja harrastaa purjehdusta ===
| |||