Ero sivun ”Glossopteris” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pois lähteetön ja lähteiden vastainen väite puuaineen pehmeydestä. Todennäköisesti käännösvirhe englanninkielisen Wikipediasivun lauseesta "They had a softwood interior that resembles conifers of the family Araucariaceae.", jossa softwood tarkoittaa paljassiemenisille ominaista puurakennetta erotuksena koppisiemenisten puusta (hardwood), eikä sitä että puu olisi kirjaimellisesti erityisen pehmeää.
Muotoilua, Glossopteridit ja "siemensaniaiset" yleensäkään eivät ole saniaisia ja nimitys "kielisaniaiset" on nimistölähteissä nykyisin elävä aitojen saniaisten suku Elaphoglossum, joten sitä ei oikein voi käyttää tässä; suurin osa kasvifossiileista ei ole tyypiltään kivettymiä.
Rivi 19:
| commonscat = Glossopteris
}}
'''Glossopteris''' oli muinainen [[siemensaniaiset|siemensaniainensiemensaniaisiin]]. Kasvikuulunut olikasvisuku. pensasmainenSuvun jakasvit olivat puumainenpuuvartisia, ja senniiden uskotaan kasvaneenvoineen kasvaa jopa 30 metriä pitkäksikorkeiksi. Koska kasvista on säilynyt maahan hautautuneissa kivettymissäfossiileissa vain osia, puunpuiden ulkonäköä ei tiedetätunneta tarkasti. Kielimäiset lehdet olivat 2-302–30 cm pitkiä. NäidenMonien suvun kielisaniaistenkasvien uskotaan kasvaneen melko märässä ympäristössä nykyisten [[suosypressit|suosypressien]] tapaan.
 
''Glossopteris''-kielisaniaisiasuvun kasveja kasvoi muinaisen [[Gondwanamaa]]n lauhkealla ja kylmällä vyöhykkeellä varhaisella [[permikausi|permikaudella]], jolloin Maan ilmasto oli monin ajoin normaalia viileämpi. KielisaniaisiaNiitä kasvoi noin 30 leveysasteelta etelään ehkä 60 leveysasteelle asti.<ref>Eronen, Jääkausien jäljillä, Kartta sivu 64, luku Gondwanamantereen kielisaniaiset s. 66.</ref><ref>Encyclopedia Britannica, 15. painos, 19. osa, luku Geochronology, kartta s. 818.</ref> Se oli ensimmäinen tunnettu kasvi, joka sieti kylmää. Yli 70 eri ''Glossopteris''-lajia tunnetaan fossiilijäänteistä. Aikaisemmin lajistoa pidettiin yhtenäisenä mantereelta toiselle, nykyään tunnetaan eri ''Glossopteris''-alueitavaltaisessa kasvillisuudessa tunnistetaan alueellisia eroja.
 
Glossopteris-kasvit hävisivät täysin [[Permikauden joukkotuho|permikauden lopussa]] suuressa eliöiden [[joukkotuho]]ssa. Seuraavalta triaskaudelta löydetyt näytteet ovat tulkittavissa maanvyöryjen tms. kerrostumissa siirtelemiksi.