Ero sivun ”Aldehydit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 188:
<math>R-CHO + H_2 \rightarrow R-CH_2OH</math>
===
[[Vesi]]kin voi vesiliuoksessa liittyä aldehydin karbonyyliryhmään, mutta tällöin on kyseessä [[tasapainoreaktio]]. Tässä reaktiossa syntyvässä ''aldehydin hydraatissa'' on samaan hiiliatomiin sitoutuneena kaksi [[hydroksyyli]]ryhmää (OH), esimerkiksi asetaldehydin hydraatissa: CH<sub>3</sub> ·CH(OH)<sub>2</sub>. Tällaisesta hydraatista vesi lohkeaa myös esimerkiksi tislattaessa.<ref name="Mälkönen">{{kirjaviite | Tekijä = Pentti Mälkönen | Nimeke = Orgaaninen kemia | Sivu = 105–106 | Luku = Aldehydien ja ketonien reaktiot | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-1-03578-7}}</ref> Koska vesi irtoaa hydraatista helposti ja liuos sisältää aina myös vapaata aldehydiä, nämä hydraatit reagoivat aldehydien tavoin, minkä vuoksi niitä ei niissä esiintyvistä hydroksyyliryhmistä huolimatta pidetä [[alkoholit|alkoholeina]].<ref name="Mälkönen " />
Jos kuitenkin aldehydin α-hiileen liittyvät vetyatomit on korvattu jollakin voimakkaasti [[elektroni|elektroneja]] vetävällä substituutilla, aldehydin hydraatti on kestävä. Sellainen on esimerkiksi [[kloraali]]n hydraatti CCl<sub>3</sub> · CH(OH)<sub>2</sub>. Siitä vesi ei lohkea spontaanisti, mutta se voidaan irrottaa ja aldehydi vapauttaa esimerkiksi väkevän [[rikkihappo|rikkihapon]] avulla.<ref name="Mälkönen" />
== Aldehydejä ==
* [[3-metyyli-2-butenaali]] (C<sub>5</sub>H<sub>8</sub>O) CAS-numero 107-86-8
| |||