|
==Siirtomaiden vapautuminen==
{{pääartikkeli|[[Siirtomaavallan purkautuminen]]}}
:''Katso myös: [[dekolonisaatio]]''
Siirtomaiden itsenäistyminen tapahtui useassa vaiheessa. [[Yhdysvallat]] itsenäistyi jo vuonna 1776, ja suurin osa [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] valtioista 1800-luvun aikana. [[Aasia]]n ja [[Afrikka|Afrikan]] siirtomaiden itsenäistyminen alkoi pääosin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen ja huipentui 1950–1960-luvuilla. Jotkin entiset siirtomaat kuuluvat yhä entisiin emämaihinsa niin sanottuina [[merentakaiset alueet|merentakaisina alueina]], kuten esimerkiksi [[Ranskan Guayana]].
Siirtomaiden itsenäistyminen alkoi, kun 13 brittiläistä siirtomaata Pohjois-Amerikassa kapinoivat muodostaen Pohjois-Amerikan [[Yhdysvallat]]. Vuonna 1775 alkanut sota päättyi 1783 [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|itsenäistymisjulistuksen]] tunnustamiseen. Myös useimmat [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] maat itsenäistyivät jo 1800-luvun alkupuolella. Varsinainen kolonisaation kulta-aika oli vielä kuitenkin edessä; esimerkiksi suurin osa Afrikasta joutui siirtomaavallan alaiseksi vasta 1800-luvun lopulla.
Siirtomaiden itsenäistyminen ei tapahtunut minkään yhden kaavan mukaan. Uudet vallat, jossain tapauksissa entiset siirtomaat yrittivät perustaa oman siirtomaaimperiumin. Yhdysvallat laajeni länteen työntäen [[intiaanit]] pois tieltään tehden mahdolliseksi uusien siirtolaisten asuttamisen länteen päin. Yhdysvallat otti myös haltuunsa [[Havaiji]]n ja soti monia sotia oman vaikutusvaltansa laajentamiseksi, kuten Japania vastaan ja Kuubassa.
Saksa menetti kaikki siirtomaansa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]], ja ne muutettiin voittajavaltioiden Kansainliiton valtuutuksella hallitsemiksi [[mandaattialue]]iksi. Myöhemmin ne ovat kaikki itsenäistyneet.
Siirtomaajärjestelmän purkautuminen alkoi varsinaisesti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. [[Intia]] itsenäistyi Brittiläisestä imperiumista vuonna [[1947]]. Muiltakin osin imperiumi purkaantui nopeasti 1960-luvulla Afrikan maiden itsenäistyessä.
Useimmat Ranskan afrikkalaiset siirtomaat itsenäistyivät muutamassa viikossa vuonna [[1960]], [[Algeria]] kuitenkin vasta [[1962]]. Algerian itsenäistyminen oli Ranskalle kivulias prosessi maan laajan valkoisen ja juutalaisväestön vuoksi. Algeria oli myös juridisesti osa emä-Ranskaa, eikä siirtomaan asemassa. Ranskalle kuuluu edelleen joitakin pienehköjä saaria eri puolilla maailmaa sekä [[Ranskan Guayana]] Etelä-Amerikassa, mutta niitä ei enää nimitetä siirtomaiksi vaan merentakaisiksi [[departementti|departementeiksi]] tai [[Ranskan merentakaiset alueet|merentakaisiksi territorioiksi]].
Useimmat Britannian siirtomaat itsenäistyivät 1960-luvun alussa kuten [[Nigeria]] vuonna [[1960]]. Britannialle kuuluu edelleen joitakin pienehköjä saaria eri puolilla maailmaa mutta niitä ei enää nimitetä siirtomaiksi vaan [[Britannian merentakaiset alueet|merentakaisiksi alueiksi]]. Hongkongin siirtokunta Etelä-Kiinassa palautettiin osaksi Kiinan kansantasavaltaa vuonna 1997.
Useimmat Alankomaiden siirtomaat itsenäistyivät 1970-luvun puoliväliin mennessä kuten [[Suriname]] vuonna [[1975]]. Hollannille kuuluu edelleen joitakin pienehköjä saaria eri puolilla maailmaa, mutta niitä ei enää nimitetä siirtomaiksi vaan Alankomaiden kuningaskunnan erityisalueiksi.
Uuden-Seelannin siirtomaat itsenäistyivät 1960-luvun alussa, kuten [[Samoa]] vuonna [[1962]]. Uudelle-Seelannille kuuluu edelleen joitakin pienehköjä saaria eri puolilla maailmaa, mutta niitä ei enää nimitetä siirtomaiksi vaan Uuden-Seelannin merentakaisiksi alueiksi.
Vuoteen [[1975]] Portugalin viimeiset merentakaiset siirtomaat itsenäistyivät [[neilikkavallankumous|neilikkavallankumouksen]] jälkeen, mutta niistäkin [[Itä-Timor]] joutui välittömästi [[Indonesia]]n valtaan. Macaon siirtokunta Etelä-Kiinassa palautettiin osaksi Kiinan kansantasavaltaa vuonna 1999.
Vuoteen [[1975]] Espanjan viimeinen siirtomaa-alue Río de Oro jaettiin Marokon ja Mauritanian kesken nimellä Länsi-Sahara. Mauritania luopui alueesta vuonna 1979 kokonaan Marokon hyväksi. Siitä lähtien Marokko sekä alueella toimiva Polisario-liike ovat kiistelleet alueen omistuksesta.
Pitkään [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] vallassa ollut [[Namibia]] itsenäistyi vuonna [[1990]] viimeisena Afrikan siirtomaana.
Venäjän imperiumi hajosi vasta [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kaatumisen jälkeen 1990-luvulla, osin väkivaltaisesti. {{Lähde| Osin Keisarillisen Venäjän "siirtomaat" itsenäistyivät 1917 jälkimainingeissa,}}
==Lähteet==
| 