Ero sivun ”Kreikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Growpoikajonne1234) ja palautettiin versio 18050502, jonka on tehnyt Jni
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 70:
{{Kreikan maantieteelliset alueet | float=left | leveys=320 | fonttikoko=8}}
[[Tiedosto:Satellite image of Greece recoloured.jpg|thumb|left|320px|Kreikka satelliittikuvassa.]]
Kreikan alue sijoittuu [[leveyspiiri|leveydelle]] 34°48′03″N – 41°44′56″N ja [[pituuspiiri|pituudelle]] 19°22′24″E – 29°38′42″E. Maan pinta-ala on 131&nbsp;957 neliökilometriä, josta maapinta-alaa on {{luku|130647}} neliökilometriä ja vesialaa {{luku|1310}} neliökilometriä. Tämä tekee Kreikasta pinta-alaltaan maailman 97. suurimman valtion.<ref name="CIA"/> Maan suurin pituus pohjois-eteläsuunnassa on 793 kilometriä ja suurin leveys itä-länsisuunnassa 992 kilometriä.<ref name="Dill">{{Kirjaviite | Tekijä=Dill, William A. | Nimeke=Inland Fisheries of Europe | Selite=European Inland Fisheries Advisor and Commission Technical Papers 52, ISSN 0532-940X | Julkaisija=Food and Agriculture Organization of the United Nations | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 9251033587 | Sivu=80–87 | www=https://books.google.fi/books?id=IkdbD9y40D4C&pg=PA80}}</ref> Kreikan maarajojen yhteispituus on noin {{luku|1110}} kilometriä. Tästä Albanian vastaista rajaa on 212 kilometriä, Bulgarian rajaa 472 kilometriä, Pohjois-Makedonian tasavallan rajaa 234 kilometriä ja Turkin rajaa 192 kilometriä. Kreikan rannikon yhteispituus on mutkikkaan rantaviivan ja laajan saariston ansiosta {{luku|13676}} kilometriä, mikä on suurin rantaviivan pituus koko Euroopassa<ref name="CIA"/><ref name="Greeka"/> ja 11. suurin koko maailmassa. Noin puolet rantaviivasta on saaristossa.<ref name="VG-Geography"/>
 
Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään [[Kreikan maantieteelliset alueet|historiallis-maantieteelliseen alueeseen]]. Nämä ovat [[Keski-Kreikka (maantieteellinen alue)|Keski-Kreikka]], [[Peloponnesos]], [[Thessalia]], [[Epeiros]], [[Makedonia (Kreikka)|Makedonia]], [[Länsi-Traakia|Traakia]] eli Länsi-Traakia, [[Egeanmeren saaret]], [[Jooniansaaret]] ja [[Kreeta]]. Näitä alueita ei tule sekoittaa osin samannimisiin [[Kreikan alueet|hallinnollisiin alueisiin]].
Rivi 90:
[[Kreikan saaret|Kreikan saariston]] suurimmat saaret ovat [[Kreeta]], [[Euboia]], [[Lesbos]], [[Ródos]], [[Chíos]], [[Kefaloniá]] ja [[Korfu]]. Saaret jaetaan ylätasolla [[Egeanmeri|Egeanmeressä]] Manner-Kreikan itäpuolella sijaitseviin [[Egeanmeren saaret|Egeanmeren saariin]] ja [[Joonianmeri|Joonianmeressä]] Manner-Kreikan länsirannikolla sijaitseviin [[Jooniansaaret|Jooniansaariin]]. Egeanmeren saaristo jakaantuu edelleen alisaariryhmiin, jotka ovat [[Kykladit]], [[Dodekanesia]], [[Argo-Saroniset saaret]], [[Pohjoiset Sporadit]] ja [[Pohjoisen Egean saaret]]. Kreetaa ja Euboiaa ei aina lueta varsinaisiksi Egeanmeren saariksi paitsi niiden suuren koon vuoksi myös siksi, että ne sijaitsevat merialueen laidoilla.
 
[[Luettelo Kreikan joista|Kreikan joet]] ovat suhteellisen vähäisiä. Pisimmät joet ovat [[Évros]] eli Maritsa ja [[Struma|Strymónas]] eli Struma, jotka saavat alkunsa Bulgariasta, sekä [[Vardar|Axiós]] eli Vardar, joka saa alkunsa Makedonian tasavallastaPohjois-Makedoniasta. Niistä kuitenkin vain pienempi osuus virtaa Kreikan alueella. Pisin joki, joka virtaa kokonaan Kreikan alueella, on [[Aliákmonas]] (297&nbsp;km). Se saa alkunsa Píndos-vuoristosta, samoin kuin monet muut Manner-Kreikan joet, muun muassa [[Pineiós (Thessalia)|Pineiós]], [[Achelóos]], [[Kalamás]] ja [[Árachthos]]. Peloponnesoksen niemimaalla suurimmat joet ovat [[Alfeiós]] ja [[Evrótas]].<ref name="VG-Rivers">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.visitgreece.gr/en/nature/rivers | Nimeke=Rivers | Julkaisu=Visit Greece | Viitattu=15.8.2016}}</ref><ref name="UT">{{Verkkoviite | Osoite=http://traveltips.usatoday.com/names-rivers-greece-104620.html | Nimeke=Names of Rivers in Greece | Julkaisu=USA Today | Viitattu=15.8.2016}}</ref><ref name="I2G">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.in2greece.com/blog/library/2006_10_01_archive.html | Nimeke=Greece Geography | Julkaisu=In 2 Greece | Viitattu=15.8.2016}}</ref> [[Luettelo Kreikan järvistä|Kreikan järviin]] kuuluu sekä luonnonjärviä, joista suurimmat ovat [[Trichonída]], [[Vólvi]], [[Vegorítida]] ja [[Vistonída]], että jokia patoamalla luotuja tekojärviä, joista suurimmat ovat [[Kremastá]], [[Polýfytos]] ja [[Kerkíni]].
 
=== Kaupungit ja asutukset ===
Rivi 365:
Kreikassa on 45 suurempaa [[luettelo Kreikan lentoasemista|lentokenttää]], joista 15 on kansainvälisiä lentoasemia, 26 kansallisia lentoasemia ja neljä kunnallisia lentoasemia.<ref name="YPA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ypa.gr/our-airports | Nimeke=Αερολιμένες | Julkaisija=Υπηρεσία Πολιτικής Αεροπορίας (Kreikan ilmailuhallinto, ΥΠΑ) | Viitattu=17.10.2016}}</ref> Vilkkaimmat lentoasemat ovat [[Ateenan kansainvälinen lentoasema]], [[Iraklionin kansainvälinen lentoasema]] sekä [[Thessalonikin kansainvälinen lentoasema]]. Ateenan kenttää käytti vuonna 2016 noin 20 miljoonaa matkustajaa.<ref name="AIA-Stats-2016">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aia.gr/userfiles/675393df-ab1a-4b77-826c-f3096a3d7f12/passenger_traffic_2016_Dec_2016.pdf | Nimeke=Passanger Traffic Development 2016 | Julkaisija=Athens International Airport | Viitattu=20.2.2017}}</ref> Erityisesti saariston kansainvälisille lentoasemille tehdään paljon turistilentoja ulkomailta. Tilauslennoissa vilkkain on Iraklionin lentoasema noin 4 miljoonalla vuotuisella matkustajalla.<ref name="CNWay">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.cnway.gr/project/international-airport-of-kastelli-crete/ | Nimeke=International Airport of Kastelli – Crete Island | Julkaisu=Airport Design and Master Planning | Viitattu=20.2.2017}}</ref> Kreikan suurin lentoyhtiö on [[Aegean Airlines]].
 
Kreikassa on yhteensä {{luku|116960|km}} maantietä, josta päällystettyä tietä on {{luku|41357|km}} ja moottoritietä {{luku|1091|km}}.<ref name="CIA"/> Merkittävimmät valtatiet ovat Ateenasta Pohjois-Kreikkaan ja Pohjois-Makedonian tasavallan rajalle kulkeva [[A1 (Kreikka)|A1]] sekä Pohjois-Kreikassa länsirannikolta Turkin rajalle kulkeva [[A2 (Kreikka)|A2]] eli Egnatían valtatie. Pitkänmatkan linja-autoliikenteessä toimii paikallisten linja-autoyhtiöiden yhteenliittymä [[KTEL]]. Rautateitä maassa on {{luku|2548|km}}, josta {{luku|1565|km}} on standardilevyistä ja {{luku|764|km}} sähköistettyä rataa.<ref name="CIA"/> Rautatieliikennettä hoitaa valtion rautatieyhtiö [[OSE|Organismós Sidirodrómon Elládos (OSE)]]. Ateenan metropolialueen joukkoliikenteen runkona toimii [[Ateenan metro]].
 
Kreikka on merkittävä merenkulkumaa. Tärkeimmät satamakaupungit ovat [[Pireus]], [[Thessaloniki]], [[Patras]] ja [[Asprópyrgos]]. [[Ágioi Theódoroi (Korinthia)|Ágioi Theódoroissa]] on merkittävä öljysatama.<ref name="CIA"/> Saarten välistä lauttaliikennettä hoitavat lukuisat pienet lauttayhtiöt. Mantereen päässä lautat [[Kykladit|Kykladeille]], [[Dodekanesia]]an, [[Kreeta]]lle ja [[Pohjoisen Egean saaret|Pohjoisen Egean saarille]] lähtevät yleensä Pireuksesta, kun taas Patraksesta on yhteyksiä [[Italia]]an ja [[Jooniansaaret|Jooniansaarille]]. Merkittäviä lauttayhtiöitä ovat muun muassa [[Anek Lines]], [[Blue Star Ferries]], [[Hellenic Seaways]] ja [[Minoan Lines]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ferriesingreece.com/live-boat-traffic.htm | Nimeke=Greek Ferries | Julkaisu =Ferries in Greece| Viitattu=9.3.2017}}</ref> Kuusi kilometriä pitkä [[Korintin kanava]] lyhentää merimatkaa maan itä- ja länsirannikon välillä 325 kilometrillä Peloponnesoksen ympäri kiertämiseen verrattuna,<ref name="CIA"/> joskin se sopii vain suhteellisen pienille aluksille.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka