Nimen taustasta käydään edelleen keskustelua. Ähtävän nimi perustuupalautuu ''[[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]]'' nimeen. Yksi mahdollisuus on että joen nimi liittyy ''[[Ähtärinjärvi|Ähtärinjärveen]]'' (alun perin ''Ätsäjärvi'' tai ''Ätsävesi''). Aikoinaan Ähtärinjärven vedet laskivat Ähtävänjokea pitkin Pohjanlahteen. Pohjoisempana ns. Vetelin saarekkeelle asettunut ruotsalaisväestö korvasi pohjalaismurteisen ääntöasun ''Ätsävä'' muodolla ''Ässävä'', jonka perua on ruotsinkielinen paikannimi ''Esse''. Kun ruotsinkielisille paikannimille haettiin 1800-luvun lopulla suomenkielisiä vastineita, todettiin savolaismurteisen ''Ähtävä''-muodon yleistyneen maakunnan ulkopuolella, vaikka paikkakuntalaiset käyttivätkin yhä asua ''Ässävä''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sirkka Paikkala ym. | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 528-529 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.5.2012 | Kieli = suomi}}</ref> ToisetJotkut tutkijat huomauttavathuomauttivat, että muualla Pohjanmaalla asutuksetjoenranta-asutus joenon rannoillelevinnyt ovat levinneet merestärannikolta sisämaahan päin, miksimistä asutuksetjohtuen Ähtävällä ovaton asuttu aikaisemmataikaisemmin kuin Ätsäjärvellä. Ensiasutus oli jokisuun ''Jesszeffaan'' (nyk. Edsevö) saarellesaarella. Asutuksen nimi on sitten annettu joelle, alkulähteelle että myöhäisemmälle asutukselle sekä ÄhtävälläÄhtävälle. Nimen pohjana onolisi siinätässä tapauksessa germaaninen miesnimimiehennimi ''Edse, Etze.'' <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Huldén Lars | Nimeke = Finlandssvenska bebyggelsenamn| Vuosi = 2001 | Luku = | Sivu = 402,406 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet| Tunniste = ISBN 978-951-583-071-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.01.2014 | Kieli = ruotsi}}</ref>
