Ero sivun ”Kissa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18128801, jonka teki 85.76.147.96 (keskustelu) Merkkaus: Kumoaminen |
uusi kiva tieto |
||
Rivi 25:
| commonscat = Felis silvestris catus
}}
'''Kissa''' eli '''kesykissa''' tai '''kotikissa''' (''Felis catus'',<ref name="ITIS">{{ITIS|ID=183798 |taksoni=Felis catus|luettu=26.7.2011}}</ref><ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=14000031| Nimeke = ''Felis catus'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 26.7.2011| Kieli ={{en}} }}</ref> aiemmin ''Felis silvestris catus'') on [[villikissa]]sta (''Felis silvestris'') polveutuva ja [[petoeläimet|petoeläinten]] (''Carnivora'') lahkon [[kissaeläimet|kissaeläinten]] (''Felidae'') heimoon kuuluva kesy [[Nisäkkäät|nisäkäslaji]]. Kissat ovat suosittuja [[Lemmikkieläin|lemmikkieläimiä]], ja etenkin maaseudulla ne ovat aina olleet hyödyllisiä [[Hiiri|hiirten]] ja muiden tuholaisten pyydystäjinä.
Ihminen alkoi pitää villikissoja viljavarastojen suojelijoina Lähi-idässä pian maanviljelyksen keksimisen jälkeen yli 10 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä kissojen suurimittaista kesyttämistä harjoittivat muinaiset egyptiläiset, joille kissat olivat tärkeitä myös uskonnollisesti. Egyptistä kissojen pito levisi muuallekin Välimeren alueelle. Keskiajalla kissat kärsivät Euroopassa katolisen kirkon suorittamista vainoista. Kissat nousivat suosioon lemmikkieläiminä 1800-luvulla, ja vuosisadan lopulla aloitettiin myös kissojen jalostaminen eri roduiksi, joita nykyisin lasketaan järjestöstä riippuen olevan noin 50.
Rivi 42:
Joillakin roduilla on lyhyt ja pyöreä pää, toisilla pitkä, kapea ja kiilamainen. Kissalla on hyvin voimakas suu ja leuat sekä lihansyöjän hampaat.<ref name="taylor-anatomia" />
=== Lihakset ja liikkuminen ( leo kissoilla ei ole lihaksia) ===
Kissalla on erityisen vahvat jalka- ja selkälihakset. Kissa on erikoistunut lyhyisiin juoksupyrähdyksiin. Juokseva kissa ojentaa jalkansa ilmassa täysin suoriksi ja vie ne sitten vauhdissa alaspäin ja taaksepäin. Vauhtia se lisää pidentämällä loikkiaan. Kissa saavuttaa noin 50 kilometrin tuntinopeuden. Kissa pystyy nopeisiin käännöksiin kovassa vauhdissa, sillä sen käpälien pohjan [[Polkuantura|polkuanturoissa]] on kitkaa antavat pitkittäisharjanteet. Kissa on myös hyvä kiipeilijä, mutta alastulo on sille vaikeaa, sillä sen kynnet kaartuvat väärin puusta laskeutumisen kannalta. Kissalla on erinomainen [[tasapainoaisti]]. Jos kissa putoaa korkealta, se osaa kääntyä ilmassa niin että se putoaa jaloilleen.<ref>Taylor 2002, s. 21–23.</ref>
| |||