Ero sivun ”Hermosolu” versioiden välillä

Viejähaarake eli aksoni on kaapelimainen väylä, jonka pituus voi olla jopa kymmentuhatkertainen soomaosan halkaisijaan nähden. Esimerkiksi ihmisessä on peräti yli metrin mittaisia aksoneja. Kullakin neuronilla on yksi aksoni, joka haarautuu moneen otteeseen ja päättyy synapseihin, jotka kytkeytyvät muiden neuronien dendriitteihin, soomaan, toiseen aksoniin tai kohdesoluun.

Aksoni kuljettaa neuroniin tulleen sähköisen hermoimpulssin eteenpäin [[synapsi]]n välityksellä joko toiseen neuroniin tai kohde-elimeen. Useimmiten neuronissa on vain yksi aksoni, jonka tyviosa liittyy soomaan [[aksonikeko|aksonikeon]] kohdalla. Aksonin pää on runsaasti haaroittunut mahdollistaen näin viestinviennin useille muille neuroneille tai kohdesoluille. Ihmisellä [[ääreishermosto]]ssa neuronin aksonia peittää usein [[Schwannin solu]]ista rakentuva [[myeliinituppi]], joka toimii eristeenä. Myelinisoituneessa aksonissa hermoimpulssi kulkee nopeammin (100 m/s) kuin myelinisoitumattomassa. Keskushermostossa myeliinituppia muodostavat Schwannin solujen sijasta [[oligodendrosyytti|oligodendrosyytit]]. Aksoneita, jotka kuljettavat hermoimpulsseja kohti keskushermostoa, kutsutaan afferenteiksi ja keskushermostosta poispäin hermoimpulsseja kuljettavia aksoneita kutsutaan puolestaan efferenteiksi. Esimerkiksi [[hypotalamus|hypotalamuksen]] sisäisiä aksoneita sanotaan ''intrinsisiksi''. (Kaikilla intrinsisillä neuroneilla eli ''interneuroneilla'' ei edes ole aksonia, tai se on suhteessa hyvin lyhyt.)