Ero sivun ”Elisabeth Cruciger” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoja C:n elämästä ja virrestä. |
Korjattu viite |
||
Rivi 3:
Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen.|Vuosi=2014|Sivu=124|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>
Elisabeth oli syntynyt Pommerissa pohjois-saksalaiseen aatelisperheeseen. Jo lapsena hänet vietiin kouluun, luostariin [[Treptow an der Rega|Treptowiin]], jossa hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan, oppi latinaa, perehtyi Raamattuun ja psalmien laulamiseen. [[Johannes Bugenhagen|Johannes Bugenhagenin]] kautta hän tutustui reformaation oppeihin ja alkoi kannattaa luterilaisen reformaation ajatuksia. Hän lähti luostarista 1522 ja muutti Wittenbergiin, jossa hän asui Johannes Bugenhagenin kotona. Siellä hän
Virren ''Herr Christ, der einig Gotts Sohn'' Cruciger on kirjoittanut 1524, ja Martin Luther julkaisi sen laulukirjassaan Enchiridion. Se on keskeisiä reformaation ajan virsiä ja ensimmäisiä Kristus-keskeisiä reformaation ajan virsiä..<ref name=":0" /> [[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa]] se on virsi 256 ''Kristus, Jumalan Poika''. Virren suomensi [[Jacobus Finno|Jakobus Finno]] virsikirjaan 1583. Myöhemmin sitä on uudistettu, ([[Elias Lönnrot]] 1867, [[Anna-Maija Raittila]] 1984).
Rivi 9:
[[Johann Sebastian Bach]] on säveltänyt virren pohjalta kantaatin BWV 96 ''Herr Christ, der einige Gottessohn'' ja käyttänyt virren säkeistöjä myös muissakin kantaateissaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bach-cantatas.com/BWV96.htm|nimeke=Cantata BWV 96 Herr Christ, der einige Gottessohn|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=5. 5. 2019}}</ref>
[[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] Crucigerin virrestä on kaksi versiota, virsi 36 ''Suo, Kristus, armo meille,'' (Alkuperäisen virren 3-5 säkeistöt). Suomenkielisen tekstin on uudistanut Pekka Kivekäs 1998. Toinen versio on virsi 350 ''On Kristus ollut Poika.'' Sen ruotsinkielisen tekstin on uudelleen kääntänyt [[Olov Hartman]] 1978<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken.
Band 2 Psalmerna 205-429|Vuosi=2017|Sivu=369|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0}}</ref> ja suomentanut Pekka Kivekäs 1999.
|