Ero sivun ”Tsushiman meritaistelu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 27:
[[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Japani]]n välinen kilpailu [[Mantšuria]]sta ja [[Korea]]sta johti maiden välien kiristymiseen. Maat katkaisivat diplomaattisuhteensa 6. helmikuuta 1904 ja Japani hyökkäsi Venäjää vastaan ilman sodanjulistusta 8. helmikuuta. Kaksi Venäläisen Tyynenmeren eskadeerin taistelulaivaa torpedoitiin [[Port Arthur]]issa ja [[Keltaisenmeren taistelu]]ssa 10. elokuuta Venäläisten ulosmurtautumisyritys Port Arthurista torjuttiin. [[Port Arthurin piiritys|Port Arthur jäi lopulta piiritetyksi]] ja se antautui lopulta tammikuussa 1905. Piirityksen ollessa vielä meneillään Venäläiset päättivät yrittää vapauttaa satamansa tuomalla Japania vastaan vahvistuksia [[Itämeri|Itämereltä]]. He muodostivat toisen [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] eskadeerin, jonka komentajaksi asetettiin amiraali [[Zinovi Rožestvenski]].<ref name="mst" /> Tarkoituksena oli katkaista mantereella olleiden japanilaisjoukkojen yhteydet Japanin kotisaariin, jolloin ne voitaisiin tuhota. Voittoa mantereella seuraisi maihinnousu Japaniin.<ref name="vssv">{{Kirjaviite | Tekijä = Pertti Luntinen | Nimeke = Sota Venäjällä, Venäjä sodassa | Vuosi = 2015 | Luku = | Sivu = 358-363 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-222-666-2}}</ref> Osasto lähti kohti Tyyntämerta 15. lokakuuta.<ref name="mst">{{Kirjaviite | Tekijä = Jeremy Black | Nimeke = Maailman suurimmat taistelut | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 225-228 | Selite = Englanninkielinen alkuteos The Seventy Great Battles of All Time | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Suomentaja = Jukka Nyman | Tunniste = | Isbn = 951-1-20693-1 }}</ref> Libausta eli nykyisestä [[Liepāja]]sta lähteneen osaston kärjessä oli Rožestvenskin komentamat neljä uutta taistelulaivaa, joita seurasi [[Dmitri Völkersahm]]in komentamat kolme vanhempaa taistelulaivaa. Jäljessä olivat [[Oskar Enqvist]]in komentamat risteilijät.<ref name="vssv" />
Venäläisten operaatio törmäsi nopeasti vaikeuksiin. Taistelulaiva ''[[Knjaz Suvorov]]'' ajoi karille, ''[[Orel (1902)|Orelille]]'' sattui konerikko ja [[Osljabja (1898)|Osljabja]] hävitti ankkurinsa.<ref name="vssv" /> [[Doggermatalikon tapaus|Doggermatalikon tapauksessa]] venäläiset tykkimiehet tulittivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläisiä]] kalastustroolareita erehdyttyään luulemaan niitä japanilaisiksi torpedoveneiksi. Yksi troolareista upposi ja Britannia harkitsi sodanjulistuksen antamista Venäjälle. Sota vältettiin kuitenkin [[Ranska]]n diplomaattisten ponnistusten takia. Venäläisten saavuttua [[Espanja]]n rannikolle he jakautuivat kahteen osastoon. Pienemmät laivat lähetettiin kulkemaan [[Suezin kanava]]n kautta, kun taas suuremmat taistelulaivat kiersivät [[Hyväntoivonniemi|Hyväntoivonniemen]] ympäri. Kaksi osastoa kohtasivat toisensa jälleen [[Madagaskar]]illa, jossa venäläiset kuulivat Port Arthurin antautuneen. Venäläisten oli ollut tarkoitus liittyä Port Arthurissa olleiden laivojen kanssa, mutta kun ne oli nyt upotettu laivasto-osastoon liitettiin niiden sijaan kolmas Tyynenmeren eskadeeri. Se koostui kontra-amiraali N. I. Nebogatovin komentamista laivoista, joita ei oltu
Japanissa amiraali [[Tōgō Heihachirō]]lla oli ollut neljä kuukautta aikaa kouluttaa miehistöään, korjata vaurioitaan ja kunnostaa laivojensa varusteita. Japanilaisille oli oleellista ottaa voitto venäläisistä laivoista, sillä meriyhteyksien katkeaminen saattaisi merkitä tappiota sodassa. Erityisen huolestuttavia japanilaisten kannalta olivat venäläisten [[Borodino-luokka (taistelulaiva)|neljä uusinta alusta]], jotka olivat japanilaisten aluksia parempia.<ref name="vssv" /> Japanilaisilla oli yhteensä 4 taistelulaivaa, 8 panssariristeilijää, 7 panssarikansiristeilijää, sekä 65 hävittäjää tai muuta pienempää alusta.<ref name="mst" />
| |||