Ero sivun ”Pyhiinvaellus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kristillinen pyhiinvaeltaminen: Korjattu kirjoitusvirhe. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Liian pitkä sitaatti, ja sitaatinkin pitää selittää sanottua eikä olla yksinään kertomassa asiasta; lähde?, kh |
||
Rivi 1:
[[
'''Pyhiinvaellus''' on [[hengellisyys|hengellinen]] tai [[uskonto|uskonnollinen]] matka johonkin [[pyhä]]än paikkaan uskonnosta riippuen. Lähes kaikilla suurilla [[uskonto|uskonnoilla]] on yksi tai useampia pyhiinvaelluskohteita. Ne ovat usein [[Pyhä kaupunki|pyhiä kaupunkeja]]. [[Kristinusko]]ssa tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita ovat [[Rooma]] ja [[Jerusalem]], [[islam]]issa puolestaan [[Mekka]].
== Kristinuskossa ==
[[
===Kristillinen pyhiinvaeltaminen===
Pyhiinvaellukseen olennaisena osana kuuluu pyrkimys saada innoitusta ja voimia uskonelämän kilvoituksiin. Rukous yksin ja yhdessä kuuluu olennaisena osana pyhiinvaellusmatkoihin. Koska ihminen on kokonaisvaltainen olento, johon kuuluvat erottamatta sielu, henki ja ruumis, on pyhiinvaellus yksi erittäin oleellinen tapa etsiä Jumalaa, kiittää Häntä tai vaikka täyttää annettu lupaus. Pyhiinvaellus antaa mahdollisuuden elää katumuksen liike todeksi koko olemuksella: ruumiilla, sielulla ja hengellä. Aivan samoin kuin rukousta voi tukea ruumiin, käsien ja pään asennolla, voi sen tehdä kävelemällä, jolloin koko ihminen on mukana rukouksessa. Fyysisesti meneminen pyhään paikkaan, vaivan näkeminen, Jumalan kasvojen etsinnässä väsyminen fyysisesti, ne kaikki kuuluvat pyhiinvaeltamiseen.<ref>Marjatta Jaanu-Schröder: Rukouksen salaisuus - Jumalan kasvoja etsimässä</ref><ref>https://www.ort.fi/uutiset/pyhittaejae-trifonin-pyhiinvaellus-lapissa-23-258</ref>
Suomen ortodoksinen kirkon mukaan pyhiinvaellus ei ole matkailua eikä päinvastoin. Niiden ero on matkalle annetussa sisäisessä merkityksessä ja matkan sisäisessä suuntautumisessa. Erottelun tarkoituksena on osoittaa, että ne ovat eri asioita, vaikka ne käytännössä sekoittuvat ja yhdistyvät erilaisina muunnelmina.<ref>https://www.ort.fi/taipale/pyhiinvaellus-askeleita-kristuksessa}}</ref>
===Pyhiinvaeltamisen kehitys kristinuskossa===
Rivi 16 ⟶ 14:
Vielä nykyäänkin on Jerusalem tärkein yleiskristillinen pyhiinvaelluskohde ja siellä käy vuosittain käy yli 2 miljoonaa vierailijaa. Tämä luku tosin sisältää myös [[juutalaiset]] ja [[Muslimi|muslimit]], joille heillekin on Jerusalem tärkeä pyhiinvaelluskohde.<ref>http://www.aish.com/jw/j/104658574.html</ref><ref>http://www.huffingtonpost.com/2012/06/03/religious-pilgrimages-spiritual-_n_1564664.html?slideshow=true#gallery/228561/8</ref>
Sydänkeskiajalla pyhiinvaelluksen ja [[Ristiretki|ristiretken]] välinen käsitteellinen ero oli häilyvä. Molemmista käytettiin samankaltaista terminologiaa. Itse asiassa ristiretkien tarkoituksena oli turvata pyhiinvaeltajien pääsy Jerusalemiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/0503_pyhiinvaellukset_ja_ristiretket|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja |julkaisu=opinnot.internetix.fi |viitattu=2016-10-20}}</ref>
[[Keskiaika|Keskiajalla]] oli monia eri motivaatioita lähteä pyhiinvaellukselle: toiset saattoivat lähteä rukoilemaan, toiset kiittämään onnesta, mutta usein lähdettiin tekemään katumusharjoituksia, joiden avulla uskottiin vapauduttavan synnistä. Tiettynä aikakautena levisi jopa käytäntö lähettää joku toinen, esimerkiksi palvelija suorittamaan pyhiinvaellus toisen henkilön puolesta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://pilegrimsleden.no/en/about/historisk-om-pilegrimsvandring|nimeke=History of Pilgrimage {{!}} The Pilgrim Path|julkaisu=Pilgrimsleden|viitattu=2016-10-20|ietf-kielikoodi=nb-NO}}</ref> Tätä järjestelmää väärinkäyttivät niin kirkko, kuin sen ajan ihmisetkin. Lutherin reformaatio oli lähinnä reaktio erilaisia väärinkäyttöjä kohtaan ja hän kielsikin kaikenlaisen pyhiinvaeltamisen.<ref name=":0" /> Pyhiinvaelluksen ajatus ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan protestanttisissakaan liikkeissä päinvastoin; usein inhimillinen elämä sekä liturginen vuosi on eräänlainen jatkuva pyhiinvaellus.<ref name=":0" />
Rivi 24 ⟶ 22:
===Suomessa===
[[Kuva:Vanajan kirkko panoramio.jpg|thumb|Vanajan kirkko on osa Jaakon vaellusta]]
[[Katolinen kirkko Suomessa]] on järjestänyt vuodesta 1950 pyhiinvaelluksia [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] [[Kirkkokari]]lle, jossa legendan mukaan [[Pyhä Henrik]] sai surmansa. Pyhiinvaellus on jokavuotinen tapahtuma ja se järjestetään kesäkuun toisena sunnuntaina jolloin juhlitaan pyhäinjäännösten Turkuun siirtämistä (translaatio) 18.6. ("kesä-Heikki"). Vuonna 1980 aloitti ryhmä nuoria katolilaisia Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen Yläneeltä Köyliöön (Kirkkokarille). Tämäkin pyhiinvaellus on jokavuotinen ja järjestettiin vuonna [[2009]] jo 30. kerran.{{Lähde}}
Tunnetuin Suomessa järjestettävä pyhiinvaellus on ekumeeninen [[Pyhä Henrik|Pyhän Henrikin]] pyhiinvaellus, joka järjestetään joka kolmas vuosi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] ja [[Satakunta|Satakunnassa]] koko [[Pyhän Henrikin tie]]n mittaisena ja välivuosina jollakin pyhiinvaellusreitin osalla. Vaelluksia on järjestetty vuodesta 1983.{{Lähde}}
Pyhän Henrikin tiellä kulkee joka kesä luterilaisten, katolilaisten, ortodoksisten ja muiden kristittyjen pyhiinvaellusjoukko useista Euroopan maista. Vaellus kestää viikon.{{Lähde}}
''Jaakon vaellus'' 25. heinäkuuta on järjestetty kaksipäiväisenä [[Hämeenlinna]]sta [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkolta]] tai muilta seudun kirkoilta [[Rengon kirkko|Rengon kirkkoon]]. Muutamana vuonna Jaakon vaellus on alkanut Hattulasta Vuohiniemen rukoushuoneelta ja päättynyt Renkoon Pyhän Jaakon kirkkoon.{{Lähde}}
''Laurin vaellus'' kulkee joko [[Hollola]]n tai [[Lammi]]n keskiaikaisilta kirkoilta [[Hämeenkoski|Hämeenkoskelle]].
Rivi 37 ⟶ 35:
[[Tiedosto:S.Giovanni Rotondo (19).jpg|thumb|Padre Pion pyhäinjäännös]]
[[Tiedosto:Levocski putnici schadzaju z marianskej hory.jpg|thumb|Seurakunnan ryhmässä pyhiinvaeltavia]]
Pyhiinvaeltaminen on elävä ja voimakas perinne katolisen kirkon keskuudessa. Alussa pyhiinvaellukset suuntautuivat Jeesuksen elämän merkittäville paikoille ja marttyyrien ja apostoleiden haudoille. Myöhemmin hyvin suureen suosioon ovat nousseet paikat, joissa oletettiin [[Neitsyt Maria|Pyhän Marian]] ilmestyneen. Nykyään nämä kohteet ovatkin kaikkein suosituimpia pyhiinvaelluskohteita katolisen kirkon keskuudessa.{{Lähde}}
Periaatteessa jokainen kirkko oli katolisella keskiajalla pyhiinvaelluskohde, sillä jo 700-luvulla määrättiin, että alttarilla piti olla [[pyhäinjäännös]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1427948492439|nimeke=Pyhiinvaellukset olivat keskiajan massaturismia – mitä matkalaisista jäi jäljelle?|julkaisu=HS.fi|viitattu=2016-10-21}}</ref> Vielä tänäkin päivänä katolisen kirkon alttarissa on oltava pyhäinjäänne eikä tämä asia ole muuttunut mutta Vatikaani listaa tarkasti, mitkä kohteet ovat kirkon virallisia pyhiinvaelluskohteita.{{Lähde}}
Vatikaania ja koko Rooman kaupunkia pidetään katolisessa kirkossa
▲Vatikaania ja koko Rooman kaupunkia pidetään katolisessa kirkossa hyvin tärkeänä pyhiinvaelluskohteena, mihin hallitseva paavi usein tekee erillisen suosituksen pyhiinvaeltaa. Viimeksi paavi Fransiscus antoi kehoituksen jokaisen katolilaisen, joka suinkin vain pystyy, pyhiinvaeltamaan Roomaan [[Laupeuden riemuvuosi|Laupeuden riemuvuoden]] aikana, joka päättyy 20. marraskuuta 2016. Syyskuuhun 2016 mennessä tätä kutsua olivat seuranneet 15 miljoonaa pyhiinvaeltajaa kaikkialta maailmaa.<ref>http://en.radiovaticana.va/news/2016/09/09/jubilee_of_mercy_15_million_pilgrims_in_rome/1256875</ref>
Roomassa on seitsemän virallista katolista pyhiinvaelluskirkkoa, joista tärkein on Vatikaanissa sijaitseva [[Pietarinkirkko]]. Muut pyhiinvaellukseen virallisesti suositellut kirkot Roomassa ovat [[San Paolo fuori le mura]], [[San Giovanni in Laterano]], [[Santa Maria Maggiore]], [[Basilica di San Lorenzo fuori le mura]], [[Santa Croce in Gerusalemme]] ja [[Santuario della Madonna del Divino Amore]].<ref>http://www.thecatholictravelguide.com/SevenpilgrimagechurchesofRome.html</ref> Normaalivuosina Roomaan pyhiinvaeltaa arviosta 4 miljoonaa vierailijaa.<ref>http://www.traveller.com.au/keepers-of-the-faith-c2w0#ixzz1vbqD0UBB</ref>
Kävijämäärältään ylivoimaisesti suurin katolinen pyhiinvaelluskohde on
Merkittävänä katolisena pyhiivaelluskohteena pidetään
==Islamissa==
[[
[[Islam]]issa pyhiinvaelluksen eli [[hadž]]in merkitys on suuri, koska profeetta [[Muhammad]] on sanonut, että muslimin velvollisuus on käydä ainakin kerran elämänsä aikana [[Mekka|Mekassa]]. Tähän liittyy usein vierailu Muhammedin haudalla [[Medina]]ssa. [[Šiialaisuus|Šiialaisten]] ja
==Hindulaisuudessa==
[[Hindulaisuus|Hindulaisuudessa]] vaelletaan puhdistautumaan [[Ganges|Ganges-virtaan]] ja [[Varanasi]]in juhlimaan jokavuotista [[Kumbh Mela]] -juhlaa. Maha Kumbh Melaa juhlitaan myös Varanasissa, mutta muutaman vuoden välein. Monen hurskaan hindun suurin toive on saada kuolla Varanasissa. Siksi siellä onkin paljon sairaita ja kuolemaa odottavia hinduja.{{Lähde}}▼
▲[[Hindulaisuus|Hindulaisuudessa]] vaelletaan puhdistautumaan [[Ganges|Ganges-virtaan]] ja [[Varanasi]]in juhlimaan jokavuotista [[Kumbh Mela]] -juhlaa. Maha Kumbh Melaa juhlitaan myös Varanasissa, mutta muutaman vuoden välein. Monen hurskaan hindun suurin toive on saada kuolla Varanasissa. Siksi siellä onkin paljon sairaita ja kuolemaa odottavia hinduja.
==Buddhalaisuudessa==
[[Kuva:Pilgrimage to Lhasa.jpg|left|thumb|200px|Tiibetiläiset pyhiinvaeltajat pysähtyvät usein matkan aikana mietiskelemään.]]
[[Buddhalaisuus|Buddhalaisille]] tärkeitä pyhiinvaelluspaikkoja ovat paikat joissa [[Buddha]] on käynyt ja jotka on mainittu pyhissä kirjoituksissa. Moniin luostareihin tehdään myös pyhiinvaellusmatkoja. Pyhiinvaelluksen tarkoituksena on saavuttaa [[valaistuminen]]. Neljä tärkeintä pyhiinvaelluskohdetta ovat Buddhan syntymäpaikka [[Lumbini]], valaistumispaikka [[Bodhgaya]], ensimmäisen opetuksen pitopaikka [[Sarnath]] ja kuolinpaikka [[Kusinagar]].{{Lähde}}
==Japanissa==
| |||