Ero sivun ”Pyhäjärvi (Kymenlaakso)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Järvi WD
| järven nimi = Pyhäjärvi
| pushpin_map
| sijaintikartan leveys = 250
| pushpin_label_position = oikea
| latd = 61.02553
| latm =
| lats =
| latNS = N
| longd = 26.49821
| longm =
| longs =
| longEW = E
| coord_region = FI-
| coord_scale = 15000
| paikkakunta =
| kuva = Jaala Lake Pyhäjärvi.jpg▼
| valtio =
| kuvateksti = Näkymä Pyhäjärvelle [[Jaala]]n kirkonkylästä.▼
▲| kuva = Jaala Lake Pyhäjärvi.jpg
▲| kuvateksti = Näkymä Pyhäjärvelle [[Jaala]]n kirkonkylästä.
|
| pinta-ala = 61,7983 km² <ref name=syke/>
| keskisyvyys = ▼
|
| rantaviiva = 177,32 km <ref name=syke/>
| laskujoki = [[Kymijoki]]▼
| suurinsyvyys = 22 m <ref name=syke/>
▲| keskisyvyys = 4,24 m <ref name=syke/>
| tilavuus = 0,26196752 km³ <ref name=syke/>
| valuma-alue =
▲| laskujoki = [[Kymijoki]] <ref name=kp/>
| saaria = 78 <ref name=kp/>
| virtaus =
| järvinumero = 14.121.1.004
}}
'''Pyhäjärvi''' <ref name=kp/><ref name=syke/> on [[Kymenlaakson maakunta|Kymessä]] [[Iitti|Iitissä]] ja [[Kouvola]]ssa [[Voikka]]an, [[Jaala]]n ja [[Kausala]]n välissä sijaitseva [[järvi]], jonka läpi virtaa Suomen neljänneksi <ref name=jw/> suurin joki [[Kymijoki]].<ref name=syke/><ref name=kp/>
== Maantietoa ==
Järven pinta-ala on 6 180 [[hehtaari]]a eli 61,8 [[neliökilometri]]ä, se on 21,7 kilometriä pitkä ja 17,7 kilometriä leveä. Suurin pituus on mitattu Iitin [[Jokue]]n rannasta [[Lintukymi]]in, ja leveys Kimolanlahdelta Voikkaan Hovinsaareen. Järven eteläpään ohittaa Lahdesta Kouvolaan kulkeva [[Salpausselät|Salpausselän]] [[päätemoreeni]]- ja [[harjujakso]]. Sen pohjoispuolelle jäävä alava allasmainen alue peltomaiden ja mäkisten metsämaiden täplittämää. Pohjoisrannasta kohoavat järvelle näkyvinä maamerkkeinä Sahaniemi, joka kohoaa järvestä 85 metrin korkeuteen, ja Hausanniemessä pienemmät mäet yhtä korkealle tai Loukkaanvuoren ja Ojastenvuoren huiput 100 metrin korkeuteen. Muualla on alavampaa.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järvi on niemien, lahtien ja salmien muodostama sokkeloinen kokonaisuus. Siitä voidaan erottaa erilaisia järvenosia, joilla on paikoin useita [[Järvenselkä|järvenselkiä]]. Suurin järvenosa sijaitsee pohjoisessa ja sitä kutsutaan Pyhäjärveksi. Siellä aukeaa suuri Jaalanselkä, joka on seitsemän kilometriä pitkä ja neljä kilometriä leveä. Jaalanselältä työntyy luoteeseen kuusi kilometriä pitkä lahtimainen järvenosa. Sen luoteispäässä sijaitsee Kimolanlahti, josta alkaa [[Konnivesi|Konniveden]] Pohjanlahteen päättyvä [[Kimolan kanava]]. Suuri Salonsaari rikkoo Pyhäjärven järvenselän yhtenäisyyttä ja järvenosan etelosat muodostavatkin pienempiä järvenselkiä. Eräs sellainen on neljä kilometriä pitkä lahtimainen selkä, josta Kymijoki jatkaa Voikkaan läpi. Lahdesuun viereen laskee Lintukyminä tunnettu jokimainen lahti. Siihen laskevat Vuohijärvestä alkuunsa saavat [[Mäntyharjun reitti|Mäntyharjun reitin]] laskujoet.<ref name=kp/>
Järven lounaisosassa erottuu suurena järvenosana Kirkkojärvi. Siihen laskee [[Mankalan voimalaitos|Mankalan voimalaitoksen]] läpi Kymijoen yläjuoksu, jonka kautta tulevat muun muassa [[Päijänne|Päijänteen]] keräämät vedet. Kirkkojärvi on kuusi kilometriä pitkä ja 4,5 kilometriä leveä. Sen järvenselkä on Leininselkä, joka jää suuren Nuoramensaaren länsipuolelle. Kirkkojärven virtaukset jatkavat koilliseen [[Iitin kirkonkylä]]n editse virtaavan Hiirettelänsalmen kautta Pelinginselälle, josta ne virtaavat Pyhäjärven eteläosaan Hiidensaaren viereen jäävän Hiidensalmen kautta. Hiidensalmen toisena karttanimenä on Kymijoki. Kirkonkylän käyttöön jää suuren [[Urajärvi (Iitti)|Urajärven]] vuoksi vain kapea kannas, jonka ylittää sen jokimainen Kupparinoja.<ref name=kp/>
==Lähteet==▼
{{viitteet}}▼
{{Kymijoen alue|12}}▼
Järvellä on kartan mukaan 78 saarta. Suurin saari on Kirkkojärvessä sijaitseva Nuoramensaari, joka on 1,9 kilometriä pitkä, 1,3 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna alle 140 hehtaaria. Toinen huomattava saari on Pyhäjärven keskellä sijaitseva Salonsaari. Se on 1,7 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna yli 90 hehtaaria. Salonsaaren kaakkoispuolella sijaitsee Nielassaari. Hiidensaari on nimestään huolimatta yli 110 hetaarin niemi, jolla on pituutta 2,3 kilometriä ja leveyttä 800 metriä. Niemen kannas on alle 20 metriä leveä. Hiidensaaren luoteispuolella lahdessa sijaitsevat Räyhynsaari ja Hopiasaari ja itäpuolella Kätkyssaari.<ref name=kp/>
[[Luokka:Pyhäjärven alue]]▼
Järvi on [[luotaus (vesistöt)|luodattu]] ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 261,97 miljoonaa [[kuutiometri]]ä eli 0,26197 [[kuutiokilometri]]ä. Sen keskisyvyys on 4,2 metriä ja suurin syvyys on 22 metriä. Syvin kohta sijaitsee Kirkkojärvessä Nuoramensaaren länsipuolella. Siellä sijaitsee laaja yli 15 metriä syvä laaja syvänne, jossa on kaksi yli 20 metriä syvää kohtaa. Järvenpohja on pääosin melko selväpiirteinen ja tasainen, mutta Kymijoen virtaukset ovat uurtaneet eroosion voimalla itselleen vedenalaiset kanavat. Näitä tunnistaa syvyyskartassa Kirkkojärvellä Orikymissä ja Sulasalmessa, alempana Hiirettelänsalmessa ja Pelinginselällä ja lopuksi vielä Hiidensalmessa. Laajan Pyhäjärven alueella virtaussyvänteitä ei erota, mutta Salonsaaren ympärillä ne tulevat uudelleen näkyviin, kun vesi uurtaa tiensä Voikkaan läpi.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järven rantaviivan pituus on 177,3 kilometriä. Rannoista on silmämääräisesti puolet peltomaiden reunustamia ja loput metsämaata. Metsäisille osuuksille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Peltoalueiden rannat alavaa seutua ja ne ovat säännöstelyn takia soistuneet tai ruohottuneita rantoja. Peltomaiden takana on kyliä tai taajamia. Pohjoisrannan tärkein taajama on [[Jaalan kirkonkylä]]. Muita asutuskeskittymiä ovat Mooseksenmutkan, Heijalanpään, [[Metsäkylä]]n, Hausanniemen, Kyrönkylän, Pahasaaren ja Palojärven kulmakunnat. Kaakossa sijaitsevan Voikkaan taajama ei ylety järvelle asti, vaan siellä sijaitsevat Oravalan ja Lammikylän kulmakunnat. Pyhäjärven etelärannoilla ovat Saksankylä, [[Isokylä (Iitti)|Isokylä]], Kylänmäki, [[Lyöttilä]] ja Hasunmäki. Lounaassa sijaitsevan Kirkkojärven ympärillä ovat Iitin kirkonkylä, Radansuu, Kausala ja Leininkulma. Järven länsirannoilla sijaitsevat etelässä Torpinmäki, ja sitten [[Kymentaka]], Sojonlääni ja Kimola pohjoisempana. Järven itäpuolta nouseen Kuusankosken läheltä kohti luodetta [[kantatie 46]]. Se ylittää Lintukymin ja kaartaa Jaalan kohdalta luoteeseen Heinolaan. Siitä haarautuu Jaalan läpi [[seututie 363]], joka jatkaa Kimolan kanavan viertä länteen. Tästä tiestä haarautuu Kimolanlahden ylitse [[seututie 362]] Virransiltaa myöten Iitin kirkonkylälle ja siitä eteenpäin Kausalaan. Siellä kulkee Salpausselkää pitkin [[valtatie 12]]. Kirkkojärveä kiertää Lapinkulman kylätie, joka yhtyy valtatielle Leininkulman läpi kulkevan yhdystien 3631 kautta.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name=kp_varjo/>
== Säännöstely ==
Järven vedenpinnan korkeus on 65,3 metriä [[mpy.|mpy]]. Järvi on [[vesistön säännöstely|säännöstely]] siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty reuna-arvot 65,1 metriä ja 66,43 metriä mpy. Sännöstelyä tehdään voimalaitosten tarpeisiin. Kirkkojärvellä sijaitsee Mankalan voimalaitos ja alauoksulla Voikkaalla [[Voikkaan voimalaitos]] ja Kuusankoskella [[Kuusankosken voimalaitos]]. Myös Mäntyharjun reitiltä tulevaa vettä ohjataan Pyörylässä sijaitsevalla Puolakankosken padolla.<ref name=kp/>
== Luontoarvoja ==
Pyhäjärven [[Ekologia|ekologinen tila]] luokitellaan tyydyttäväksi. Sitä heikentävät pääasiassa [[Haja-asutusalue|haja-asutuksen]] ja maatalouden päästöt. Nämä lisäävät järven ravinnekuormitusta. Järven alueella on joitakin suojelualueita, jotka sisältyvät [[Natura 2000]]- ohjelmaan (529 hehtaaria, FI0406003). Suojelua odottavat Lintukymi, Pyhäjärvellä olevat Suolalahti, Kyrönlahti, Jaalanlahti ja Tervolanlahti, sekä lähinnä Urajärven puolella oleva Mukulanlahti. Kokonaisuuden eri kohteita yhdistää runsas ilmaversokasvillisuus, jonka muodostavat [[järviruoko]], [[järvikorte]], [[järvikaisla]], ja [[Luhta|luhtamaisilla]] rannoilla [[sarat]]. Kelluslehtiset kasvustot on syntyttänyt pääosin [[ulpukka]]. Täällä viihtyvät kosteikkolajit kuten [[kaulushaikara]], [[ruskosuohaukka]] ja [[luhtahuitti]]. Syys- ja kevätmuuton aikana alueilla on suuri merkitys vesilintujen levähdysalueina. Karttoihin on merkitty myös Hiidensaareen luonnonsuojelualue.<ref name=jw/><ref name=ymp/><ref name=kp_orto/>
== Vesistösuhteet ==
Järvi sijaitsee [[Kymijoen vesistö]]ssä ([[vesistöaluetunnus]] 14) [[Kymijoen alue]]en (14.1) [[Pyhäjärven alue (Kymijoki)|Pyhäjärven alueella]] (14.12), jonka Pyhäjärven lähi-alueeseen (14.121) järvi kuuluu.<ref name=jw/><ref name=kp/>
Pyhäjärven Lintukymiin tulee Vuohijärven alueelta (14.91) [[Sonnanjärvi|Sonnanjärvestä]] (155 ha) ja [[Iso-Kamponen|Iso-Kamposesta]] (151 ha) kaksi jokea, joiden kautta laskevat samalla koko [[Mäntyharjun reitti|Mäntyharjun reitin]] vedet. Pyhäjärven lähi-alueeseen kuuluu noin 20 pienempää järveä. Kirkkojärveen laskevat pohjoisesta [[Mustalampi (Iitti, Lapinkulma)|Mustalampi]] (7 ha), [[Tyrisevä (Iitti)|Tyrisevä]] (9 ha) ja Pikku-Tyriseva ja etelästä [[Luhtalampi (Iitti)|Luhtalampi]] (9 ha). Viereisestä [[Märkjärvi (Iitti)|Märkjärvestä]] laskee Kirkkojärveen myös Heikkolanjoen valuma-alueen (14.125) vedet. Pellinginsekään tulee idästä [[Tuohikaislampi|Tuohikaislammen]] (1 ha) ja Tornimäen lammen laskuojat. Vastarantaan laskee [[Urajärvi (Iitti)|Urajärven]] (1 415 ha, Urajärven valuma-alue (14.123)) laskuoja Kupparinoja. Pyhäjärvestä luoteeseen työntyvään Kimolanlahteen laskevat [[Ylimmäinen Sammallampi]] (38 ha), [[Kalaton (Iitti)|Kalaton]] (2 ha), [[Koiralampi (Kouvola, Kimola)|Koiralampi]] (4 ha) ja [[Kortelampi (Kouvola)|Kortelampi]] (4 ha), sekä Kimolan kanavaan [[Mukulampi]] (2 ha), [[Iso Hakalampi]] (4 ha), [[Vähä Hakalampi]] (2 ha) ja [[Valkialampi (Kouvola, Mooseksenmutka)|Valkialampi]] (5 ha). Samaan lahteen laskee myös Myllyoja, joka on [[Musta-Ruhmas|Musta-Ruhmaksen]] laskuoja. Se tuo samalla Musta-Ruhmaksen valuma-alue (14.126) valuma-alueen vedet. Pyhäjärveen laskee vain muutama järvi. Pohjoisesta tulee [[Valkialampi (Kouvola, Jaala)|Valkialammen]] (1 ha) laskuoja ja idästä Hovisaaren eteen laskee [[Sompanen (Kouvola)|Sompasesta]] (152 ha) laskuoja, jonka kautta laskevat myös [[Vähä-Sompanen (Kouvola)|Vähä-Sompasen]] (1 ha) ja [[Riihilampi (Kouvola, Voikkaa)|Riihilammen]] (8 ha) vesiä.<ref name=syke/><ref name=jw/><ref name=kp/>
== Historiaa ==
[[Kalmbergin kartasto]]ssa vuodelta 1855–1856 on asutusta ja viljelymaata merkitty huomattavasti nykyistä vähemmän. Järven vedenpinta on ollut silloin korkeammalla, sillä esimerkiksi Hiidensaari oli silloin saari, jonka kannas jäi matalana veden alle. Hiidensaaren Hiidensalmen karttanimi oli ”Uitonsalmi”. Entisessä Kaurakoskessa Kirkkojärvellä on nykyään Mankalan voimalaitos. Kausalan alueella sijaitsi aikoinaan Parolan kartano ja muutama torppa. Myös Iitin kirkonkylässä sijaitsi kirkon lisäksi vain pappila. Pyhäjärven eteläpuolella sijaitsivat suurehkot Lamminjärvi ja Paskolampi, jotka on [[kuivatettu järvi|kuivatettu]] peltomaaksi tai suoksi. Myös Pelinginselkään sen länsipuolelta laskenut Huhtasjärvi on nykyään peltomaata.<ref name=fc20050742/><ref name=fc20050939/>
Vuoden 1965 [[peruskartta|peruskartassa]] oli Lamminjärven paikalla laaja kosteikko, jonka nimi oli Kollinlampi. Sekä sen itä- että länsipuolella oli metsää ja suota raivattu peltomaaksi, mutta Kollinlampea ei oltu vielä ojitettu. Kun ojitus toteutettiin myöhemmin ja Kollinlammen kuivatu eteni, sai järvi tästä oman ravinnekuormituksesta oman osansa. Nykyistä Iitin keskustaajaman seutua kutsuttiin aluksi Kausalaksi.<ref name=vpk_1965/><ref name=vpk_1980/><ref name=vpk_1987/><ref name=vpk_1965a/><ref name=vpk_1980a/><ref name=vpk_1987a/><ref name=vpk_1964b/><ref name=vpk_1980b/><ref name=vpk_1987b/>
Hiidensaarella kohoavalla Hiidenvuorella epäillään sijaitsevan [[muinaislinna]]. Sen lähellä sijaitsevassa [[Kintahuonvuoren kalliomaalaus|Kintahuonvuoren kalliomaalauksessa]] voi erottaa kolme venekuviota.<ref name=kp/>
▲== Lähteet ==
* <ref name=syke>{{syke|3.5.2019}}</ref>
* <ref name=kp>{{Karttapaikka|Pyhäjärvi, Kouvola|6765735|472882|mittakaava=10|viitattu=3.5.2019}}</ref>
* <ref name=kp_orto>{{Karttapaikka|Pyhäjärvi, Kouvola|6765735|472882|mittakaava=10|moodi=orto |viitattu=3.5.2019}}</ref>
* <ref name=kp_varjo>{{Karttapaikka|Pyhäjärvi, Kouvola|6765735|472882|mittakaava=10 |moodi=varjo|viitattu=3.5.2019}}</ref>
* <ref name=jw>{{Järviwiki|Pyhäjärvi|14.121.1.004|3.5.2019}}</ref>
* <ref name=fc20050742>{{Kalmbergin kartasto|fc20050742|1.5.2019}}</ref>
* <ref name=fc20050939>{{Kalmbergin kartasto|fc20050939|1.5.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1964b>{{vanhat painetut kartat|311302|Iitti|1964|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1980b>{{vanhat painetut kartat|311302|Iitti|1980|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1987b>{{vanhat painetut kartat|311302|Iitti|1987|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1965a>{{vanhat painetut kartat|311303|Kymentaka|1965|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1980a>{{vanhat painetut kartat|311303|Kymentaka|1980|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1987a>{{vanhat painetut kartat|311303|Kymentaka|1987|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1965>{{vanhat painetut kartat|311306|Oravala|1965|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1980>{{vanhat painetut kartat|311306|Oravala|1980|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1987>{{vanhat painetut kartat|311306|Oravala|1987|11.4.2019}}</ref>
* <ref name=ymp>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pyhajarvi(5551) | Nimeke = Pyhäjärvi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =FI0406003 | Julkaisu = www.ympäristo.fi | Ajankohta =16.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kaakkois-Suomen ELY-keskus | Viitattu = 4.5.2019}}</ref>
}}
== Aiheesta muualla ==
* Inki, Kimmo & Jokinen, Simo: [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43119 Pyhäjärven alueen (Pyhäjärvi, Pelinginselkä, Urajärvi): Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma] (PDF), ISBN 978-952-11-2734-2, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2/2007
▲{{Kymijoen alue|12}}
[[Luokka:Pyhäjärven alue (Kymijoki)]]
[[Luokka:Kouvolan järvet]]
[[Luokka:Iitin järvet]]
▲[[Luokka:Pyhäjärven alue]]
[[Luokka:Jaalan järvet]]
[[Luokka:Valkealan järvet]]
| |||