|
Salo Jægerin töitä on valittu useisiin norjalaisiin taidekokoelmiin, ruotsalaisen Arkivmuseetin kokoelmaan Lundissa ja suomalaisiin [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin taidemuseon]] ja [[Jyväskylä|Jyväskylän]] kaupungin kokoelmiin. Julkisissa tiloissa hänen töitään on pantu esille [[Honningsvåg|Honningsvågin]] uimahallissa 1970, [[Agder]] Ingeniør- og Diskriktshøgskolessa [[Grimstad|Grimstadissa]] 1972, Oslossa sijaitsevassa Bøler Tunnelbanestasjonissa 1973, Bærumin sairaalassa 1982 sekä Oslossa sijaitsevissa Bjøråsenin koulussa 1984 ja valtion toimistotalossa 1985.<ref name="Lönn2" />
Salo Jæger on ottanut osaa norjalaisten taiteilijajärjestöjen toimintaan ja ollut [[Professori|professorina]] Norjan valtion taideakatemiassa Oslossa 1986–1992.<ref name="Lönn2" /> Hänen johtamansa Irma Salo Jægerin ja Tycho Jægerin säätiö ylläpitää [[Ateljee|ateljeetaloa]], joka on muokattu vanhasta [[Pellavaöljy|pellavaöljytehtaasta]] [[arkkitehti]] [[Sverre Fehn|Sverre Fehnin]] ja tämän kollegoiden suunnitelmien mukaan. Säätiö on perustettu Tycho Jægerin [[Laser|laserteknologiaa]] valmistaneen yrityksen tuotoilla.<ref name="Frilander2" />
==Lähteet==
'''Irma Sinikka Salo Jæger''' (o.s. Salo, s. [[13. joulukuuta]] [[1928]] [[Soini]]) on suomalaissyntyinen norjalainen [[taidemaalari]] ja [[kuvanveistäjä]].<ref name="Lönn">{{Kirjaviite | Tekijä = Lönn, Rauha (toim.) | Nimike = Kuvataiteilijat 2004 | Sivu = 758 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Taiteilijaseura / Kustannus Oy Taide | Vuosi = 2004 | Isbn = 951-608-063-4}}</ref> Hän on norjalaisen [[abstrakti taide|abstraktin taiteen]] uranuurtaja, joka on tehnyt etenkin [[öljymaalaus|öljy-]] ja [[temperamaalaus|temperamaalauksia]]. Salo Jægerin usein käyttämiä värejä ovat kirkkaan sininen, karmiininpunainen, vaaleanpunainen ja keltainen. Eri värialueet on rajattu viivoilla. Tällainen perusteema on toistunut hänen maalauksissaan jo 1960-luvulta saakka, erityisen voimakkaana 1980-luvun lopulta lähtien. Salo Jægerin mukaan viivat mittaavat ja analysoivat alueita kankaalla, etenkin väripintojen kokoja ja muotoja. Aino Frilanderin mukaan viivat aikaansaavat kankaalle liikettä, joka viehättää silmää. Salo Jæger on 2010-luvulla tehnyt myös harmaita kollaasiteoksia.<ref name="Frilander">{{Lehtiviite | Tekijä = Frilander, Aino | Otsikko = Irma | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.2.2017 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = C 1 – C 3 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = 0355-2047 | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
[[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaalla]] syntynyt ja [[Jyväskylä]]ssä kasvanut Salo Jæger muutti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen Helsinkiin opiskelemaan [[taidehistoria (yliopistollinen oppiaine)|taidehistoriaa]] ja nykykansain kirjallisuutta. Hän opiskeli myös iltakoulussa taiteen tekemistä taidemaalari [[Sulho Sipilä]]n ohjauksessa. Opiskeluaikanaan hän piti lausuntailtoja sekä [[ohjaaja|ohjasi]] ja [[lavastaja|lavasti]] [[Ylioppilasteatteri]]n esityksiä. Saatuaan [[apuraha]]n Salo Jæger matkusti 1950 [[München]]iin [[Länsi-Saksa]]an, jossa tapasi [[Technische Universität München|Münchenin teknillisessä yliopistossa]] [[fysiikka]]a opiskelleen norjalaisen Tycho Jægerin. He avioituivat ja valitsivat asuinpaikakseen [[Oslo]]n. Salo Jægerin vajavainen kielitaito pakotti hänet valitsemaan teatterin sijaan kuvataiteen.<ref name="Frilander" /> Hän opiskeli taidealaa Oslossa Norjan taideteollisessa korkeakoulussa (Statens Håndverks- og Kunstindustriskole) 1954–1957, asui vuoden Sveitsissä ja Italiassa sekä jatkoi opintojaan Oslon taideakatemiassa (Statens Kunstakademi) 1958–1961. Salo Jæger on oppiarvoltaan [[filosofia]]n [[maisteri]].<ref name="Lönn" /><ref name="Frilander" />
Teoksiaan Salo Jæger sai ensi kerran näytteille 1954 Oslossa. Yhteisnäyttelyihin hän on osallistunut Norjassa Oslossa järjestettävään valtion taidenäyttelyyn vuodesta 1960 lähtien ja Oslossa järjestettyyn Bølerutredning-näyttelyyn 1969. Hänen teoksiaan on ollut esillä monessa muussakin norjalaisessa yhteisnäyttelyssä kuten Moss ja Henie Onstad Kunstsenterissä 1972, [[Asker]]issa 1974, Oslossa 1975 ja Norsk Samtidskunstissa [[Tromssa]]ssa 1986.<ref name="Lönn" />
Salo Jægerin yksityisnäyttelyitä on järjestetty Norjassa Oslossa 1962, [[Trondheim]]issa 1962, [[Ålesund]]issa 1962, [[Bergen]]issä 1963, [[Stavanger]]issa 1963 sekä Oslossa 1965, 1968, 1979, 1986, 1989 ja Stavangerissa 1989 sekä Bergenin juhlaviikoilla 1989.<ref name="Lönn" /> Vuonna 1962 Oslon taiteilijayhdistyksen galleriassa esillä ollutta soolonäyttelyä pidetään hänen [[ensiesiintyminen|debyyttinään]] ja 1968 järjestettyä näyttelyä Oslon Kunstnernes Husissa hänen läpimurtonaan.<ref name="Frilander" /> Ulkomailla hänen yksityisnäyttelyitään on järjestetty Suomessa 1963 ja 1966 sekä [[Horsensin kunta|Horsensissa]] Tanskassa 1990.<ref name="Lönn" /> Oslossa järjestettiin 2017 Salo Jægerin [[retrospektiivi]]nen näyttely Henie Onstad Kunstsenter -museossa. Näyttely kattoi hänen uransa 1950-luvun [[figuratiivinen taide|figuratiivisista]] kissoista ja tytöistä ajan myötä pelkistyneempään abstraktiin ilmaisuun.<ref name="Frilander" />
Ulkomailla järjestetyissä norjalaisen taiteen yhteisnäyttelyissä Salo Jægerin teoksia on ollut esillä [[Pariisi]]n [[biennaali]]ssa 1961, Kööpenhaminassa Tanskassa järjestetyssä Pohjoismaisten nuorten biennaalissa 1962, Ruotsissa järjestetyssä Nuorten näyttelyssä 1965, [[Berliini]]ssä olleessa Kunst aus Norwegen -näyttelyssä 1966, Ruotsin [[Lund]]issa järjestetyssä näyttelyssä 1969, Ruotsin [[Eskilstuna]]ssa pidetyssä [[kineettinen taide|kineettisen taiteen]] näyttelyssä 1969, Helsingissä esillä olleessa Norsk bild -näyttelyssä 1981 ja Kööpenhaminassa pidetyssä Polaris-näyttelyssä 1990 sekä Pohjoismaita kiertäneessä Pohjolan 60-luku -näyttelyssä 1990.<ref name="Lönn" />
Salo Jægerin töitä on valittu useisiin norjalaisiin taidekokoelmiin, ruotsalaisen Arkivmuseetin kokoelmaan Lundissa ja suomalaisiin [[Ateneumin taidemuseo]]n ja [[Jyväskylä]]n kaupungin kokoelmiin. Julkisissa tiloissa hänen töitään on pantu esille [[Honningsvåg]]in uimahallissa 1970, [[Agder]] Ingeniør- og Diskriktshøgskolessa [[Grimstad]]issa 1972, Oslossa sijaitsevassa Bøler Tunnelbanestasjonissa 1973, Bærumin sairaalassa 1982 sekä Oslossa sijaitsevissa Bjøråsenin koulussa 1984 ja valtion toimistotalossa 1985.<ref name="Lönn" />
Salo Jæger on ottanut osaa norjalaisten taiteilijajärjestöjen toimintaan ja ollut [[professori]]na Norjan valtion taideakatemiassa Oslossa 1986–1992.<ref name="Lönn" /> Hänen johtamansa Irma Salo Jægerin ja Tycho Jægerin säätiö ylläpitää [[ateljee]]taloa, joka on muokattu vanhasta [[pellavaöljy]]tehtaasta [[arkkitehti]] [[Sverre Fehn]]in ja tämän kollegoiden suunnitelmien mukaan. Säätiö on perustettu Tycho Jægerin [[laser]]teknologiaa valmistaneen yrityksen tuotoilla.<ref name="Frilander" />
==Lähteet==
| 