Wikipedia

Ero sivun ”Suomalaisuuden liitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jäsentelyä, kuvateksti.
Rivi 28:
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Johannes Linnankoski.jpg|thumb|Johannes Linnankoski. Kuva on vuodelta 1906, jolloin Suomalaisuuden Liitto perustettiin.]]
 
Vuonna 1906 [[Johannes Linnankoski]] oli puhunut jo vuosikymmenen ajan kehottanut lehtikirjoituksissaan sukunimien suomalaistamiseen. Linnankoski koki kotiseudullaan [[Uusimaa|Uudellamaalla]], että suomen kieltä pidettiin epähienona palvelusväen kielenä, että se [[Svetisismi|svetisoitui]] voimakkaasti ja että ruotsinkieliset sukunimet yleistyivät.<ref name="vsp12">''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 12.</ref>
 
Rivi 53 ⟶ 54:
Vuonna 1998 ryhmä kansallismielisiä nuoria perusti Helsingissä [[Suomen Sisu]] -järjestön ja aloitti yhteistyön Suomalaisuuden Liiton kanssa. Liitto halusi myös nuoremmat sukupolvet puhumaan suomenkielisen kulttuurin puolustamisen puolesta ja toimimaan pakkoruotsia vastaan. Suomen Sisusta tuli vähäksi aikaa Suomalaisuuden Liiton nuorisojärjestö. Vuonna 2000 Suomen Sisu erotettiin Suomalaisuuden Liitosta. Taustalla olivat linjaerimielisyydet: Suomalaisuuden Liitto keskittyi pakkoruotsiin, kun taas Sisulle maahanmuuttokriittisyys oli tärkeä teema.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Milla | Nimeke=Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia | Sivu=33–39 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-051-1-24871-2}}</ref> Myöhemmin Suomen Sisun jäseniä, kuten Sisun entinen puheenjohtaja [[Teemu Lahtinen]], on ollut Suomalaisuuden Liiton hallituksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Jera & Hänninen, Jyri | Nimeke=Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa | Sivu=80 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36072-9}}</ref>
 
Kesäkuussa 2001 Suomalaisuuden Liiton silloinen puheenjohtaja [[Pentti Huttunen]] kirjoitti ''Suomen Mieli'' -lehteen kirjoituksen, jossa hän arvosteli suomenkielisille ennen 1900-lukua annettuja ruotsinkielisiä sukunimiä pitäen niitä Ruotsin ”[[miehitys]]vallan” aikanaan pakolla määrääminä. Kirjoituksen poleemisin lause oli: ”Vapaa suomalainen ei alistu vääryyksiin; hän tekee niin kuin Lalli eli surmaa sortajansa.”<ref name="TS-STT">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2001-09-04,104:2:80470,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Suomenruotsalaiset kansankäräjät: Suomen Mieli -lehden sukunimiartikkeli on loukkaus | Tekijä=TS–STT | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=4.9.2001 | Viitattu=2.9.2009}}{{404}}</ref> [[Christina Gestrin]] ja neljä muuta [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]] kansanedustajaa tekivät aiheesta kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle, jossa tiedusteltiin ”Millä perusteella oikeusministeriö katsoo, että kyseinen lausuma Suomen Mielessä ei ole rikoslain 11 luvun 8 §:n mukaista kiihottamista kansanryhmää vastaan?”<ref name="kysymys">{{Verkkoviite | Tekijä=Gestrin, Christina ym., Koskinen, Johannes | Nimeke=Kirjallinen kysymys 892/2001 vp | Ajankohta=8.8.2001 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_892_2001_p.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=11.5.2007}}</ref> Myös silloinen pääministeri [[Paavo Lipponen]] kommentoi asiaa ja kehotti Suomalaisuuden Liittoa käymään perusteellista keskustelua linjastaan.<ref name="TS-STT"/> Vastauksessaan oikeusministeri katsoi, että ilmaisun sisältöä tulkittaessa tulee lähtökohdaksi ottaa se yhtenä kokonaisuutena eikä yksittäisiä lauseita tai väitteitä ja myös se yhteys, jossa ilmaisu esitetään on merkityksellinen. Oikeusministerin mukaan kokonaisuutena katsottaessa artikkeli ei ollut sellainen, että sen johdosta oikeusministeriö ”voisi ryhtyä painovapauslaissa tarkoitettuihin oikeudellisiin toimenpiteisiin”.<ref name="kysymys"/>
Järjestölle pitkään annettu valtionapu lopetettiin vuonna 2002, koska järjestö ei ollut antanut lippuneuvontaa ruotsiksi, vaan kehottanut kääntymään ruotsinkielisen lippuneuvonnan osalta [[Suomen sisäasiainministeriö|sisäasiainministeriön]] puoleen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Talousarvioaloite 425/2001 vp | Ajankohta=18.9.2001 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_425_2001_p.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=4.2.2008}}</ref> Liitto jatkoi kuitenkin edelleen maksutonta suomenkielistä lippuneuvontaa omin varoin. Vuodesta 2016 Suomalaisuuden Liitto on antanut maksutonta liputusneuvontaa useilla eri kielillä, muun muassa suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi sekä ruotsiksi. Eduskunta palautti Suomalaisuuden Liiton valtionavun piiriin päätöksellään joulukuussa 2015. <ref name="toimintasuunnitelma">{{Verkkoviite | Nimeke=Suomalaisuuden liitto ry:n toimintasuunnitelma | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/yhdistys/index.php?group=00000040&mag_nr=7 | Julkaisija=Suomalaisuuden Liitto | Viitattu=11.5.2007}}</ref>.▼
 
▲Järjestölle pitkään annettu valtionapu lopetettiin vuonna 2002, koska järjestö ei ollut antanut lippuneuvontaa ruotsiksi, vaan kehottanut kääntymään ruotsinkielisen lippuneuvonnan osalta [[Suomen sisäasiainministeriö|sisäasiainministeriön]] puoleen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Talousarvioaloite 425/2001 vp | Ajankohta=18.9.2001 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_425_2001_p.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=4.2.2008}}</ref> Liitto jatkoi kuitenkin edelleen maksutonta suomenkielistä lippuneuvontaa omin varoin. Vuodesta 2016 Suomalaisuuden Liitto on antanut maksutonta liputusneuvontaa useilla eri kielillä, muun muassa suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi sekä ruotsiksi. Eduskunta palautti Suomalaisuuden Liiton valtionavun piiriin päätöksellään joulukuussa 2015. <ref name="toimintasuunnitelma">{{Verkkoviite | Nimeke=Suomalaisuuden liitto ry:n toimintasuunnitelma | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/yhdistys/index.php?group=00000040&mag_nr=7 | Julkaisija=Suomalaisuuden Liitto | Viitattu=11.5.2007}}</ref>.
 
== Säännöt ==
Rivi 72 ⟶ 75:
* "Valtiovaltaa rohkaistaan käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti."
* "Suomalaisuuden Liitto seuraa edelleen valtioneuvoston suunnittelemaa kuntauudistusta ja erityisesti sen vaikutusta kielipoliittisiin ratkaisuihin sekä kustannuksiin ja tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä lainsäädäntöön. Liitto vaatii kunnan kaksikielisyyttä edellyttävän vähemmistön 3000 kuntalaisen rajan poistamista. Yksi- tai kaksikielisyys määriteltäisiin vain nyt laissa mainittujen prosenttiosuuksien mukaan."
 
== Tunnukset ==
[[Kuva:Suomalaisuuden liiton jäsentunnus.svg|thumb|150px|Suomalaisuuden Liiton jäsentunnus, jossa on [[mursunsydän]].]]▼
Vaakunataiteilija [[Olof Eriksson]] suunnitteli Suomalaisuuden Liitolle tunnuksen. Sinivalkoinen tunnus perustuu [[kannuksenpyörä]]-aiheeseen. Tunnus laadittiin vuonna 1976 pidettyjä yhdistyksen 70-vuotisjuhlia varten, mutta se otettiin käyttöön vasta 100-vuotisjuhlavuonna 2006.<ref name="Historia224">''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 224.</ref> ▼
 
Vuonna 1998 Suomalaisuuden Liitto sai tunnuksen ja jäsenmerkin, jotka suunnitteli Juha E. Tetri. Merkki kuvaa suksisauvan sompaa tai kalevalaista kalottipäähinettä. Keskikuviona on [[mursunsydän]]-tunnus. Tässä kuvassa on säppäli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://replay.web.archive.org/20080129174156/http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/tunnus.htm | Nimeke=Suomalaisuuden liiton tunnus | Selite=yhdistyksen vanhat sivut Archive.orgissa | Julkaisija=Suomalaisuuden Liitto | Viitattu=27.8.2009}}</ref> Vuonna 2006 perustettiin myös Liiton ansiomitali. Sitä kannetaan sinivalkoisessa nauhassa ja sen mitaliosa on Liiton mursunsydän-tunnusmerkki.<ref name="Historia224"/>▼
 
== Arvostelua ==
Rivi 87 ⟶ 84:
Suomenruotsalaisten kansankäräjien eli [[Folktinget]]in pääsihteerin [[Erik Mickwitz]]in mukaan Suomalaisuuden Liitto on valinnut avoimen konfliktin tien tukemalla internetistä löytyvää vihanlietsontaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/english/article/Erik+Mickwitz+Language+law+came+at+convenient+time/1076154478514 | Nimeke=Erik Mickwitz: Language law came at convenient time | Tekijä=Hämäläinen, Timo | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2004 | Viitattu=21.3.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Kokoomuksen entisen puheenjohtaja [[Ville Itälä]]n mielestä on valitettavaa, että Suomalaisuuden Liitto hänen nähdäkseen ”yrittää vahvistaa tärkeää kansallismieltä kielteisten tunteiden avulla ja lietsomalla vihaa muita kansanryhmiä vastaan”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Itälä: Suomenruotsalaisten tappamiskehotus huonoa makua | Julkaisu=Kaleva | Vuosi=2001 | Numero=27.7.}}</ref>
 
== Suomen Mieli -kohuTunnukset ==
▲[[KuvaTiedosto:Suomalaisuuden liiton jäsentunnus.svg|thumb|150px|Suomalaisuuden Liiton jäsentunnus, jossa on [[mursunsydän]].]]
 
▲Vaakunataiteilija [[Olof Eriksson]] suunnitteli Suomalaisuuden Liitolle tunnuksen. Sinivalkoinen tunnus perustuu [[kannuksenpyörä]]-aiheeseen. Tunnus laadittiin vuonna 1976 pidettyjä yhdistyksen 70-vuotisjuhlia varten, mutta se otettiin käyttöön vasta 100-vuotisjuhlavuonna 2006.<ref name="Historia224">''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 224.</ref>
Kesäkuussa 2001 Suomalaisuuden Liiton silloinen puheenjohtaja Pentti Huttunen kirjoitti ''Suomen Mieli'' -lehteen kirjoituksen, jossa hän arvosteli suomenkielisille ennen 1900-lukua annettuja ruotsinkielisiä sukunimiä pitäen niitä Ruotsin ”[[miehitys]]vallan” aikanaan pakolla määrääminä. Kirjoituksen poleemisin lause oli: ”Vapaa suomalainen ei alistu vääryyksiin; hän tekee niin kuin Lalli eli surmaa sortajansa.”<ref name="TS-STT">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2001-09-04,104:2:80470,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Suomenruotsalaiset kansankäräjät: Suomen Mieli -lehden sukunimiartikkeli on loukkaus | Tekijä=TS–STT | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=4.9.2001 | Viitattu=2.9.2009}}{{404}}</ref>
 
▲Vuonna 1998 Suomalaisuuden Liitto sai tunnuksen ja jäsenmerkin, jotka suunnitteli Juha E. Tetri. Merkki kuvaa suksisauvan sompaa tai kalevalaista kalottipäähinettä. Keskikuviona on [[mursunsydän]]-tunnus. Tässä kuvassa on säppäli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://replay.web.archive.org/20080129174156/http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/tunnus.htm | Nimeke=Suomalaisuuden liiton tunnus | Selite=yhdistyksen vanhat sivut Archive.orgissa | Julkaisija=Suomalaisuuden Liitto | Viitattu=27.8.2009}}</ref> Vuonna 2006 perustettiin myös Liiton ansiomitali. Sitä kannetaan sinivalkoisessa nauhassa ja sen mitaliosa on Liiton mursunsydän-tunnusmerkki.<ref name="Historia224"/>
[[Christina Gestrin]] ja neljä muuta [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]] kansanedustajaa tekivät aiheesta kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle, jossa tiedusteltiin ”Millä perusteella oikeusministeriö katsoo, että kyseinen lausuma Suomen Mielessä ei ole rikoslain 11 luvun 8 §:n mukaista kiihottamista kansanryhmää vastaan?”<ref name="kysymys">{{Verkkoviite | Tekijä=Gestrin, Christina ym., Koskinen, Johannes | Nimeke=Kirjallinen kysymys 892/2001 vp | Ajankohta=8.8.2001 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_892_2001_p.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=11.5.2007}}</ref> Myös silloinen pääministeri [[Paavo Lipponen]] kommentoi asiaa ja kehotti Suomalaisuuden Liittoa käymään perusteellista keskustelua linjastaan.<ref name="TS-STT"/>
 
Vastauksessaan oikeusministeri katsoi, että ilmaisun sisältöä tulkittaessa tulee lähtökohdaksi ottaa se yhtenä kokonaisuutena eikä yksittäisiä lauseita tai väitteitä ja myös se yhteys, jossa ilmaisu esitetään on merkityksellinen. Oikeusministerin mukaan kokonaisuutena katsottaessa artikkeli ei ollut sellainen, että sen johdosta oikeusministeriö ”voisi ryhtyä painovapauslaissa tarkoitettuihin oikeudellisiin toimenpiteisiin”.<ref name="kysymys"/>
 
== Puheenjohtajat ja kunniajäsenet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_liitto”