Wikipedia

Ero sivun ”Suomalaisuuden liitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Yhdistys
| yhdistyksen_nimi = Suomalaisuuden Liitto ry
| yhdistyksen_logo = Suomalaisuuden liiton logo.svg
| logon_koko = 320px
| perustettu = 1906
| perustaja =
| toimiala = suomalaisten kansallisen tietouden ja ajattelutavan herättäminen ja vahvistaminen sekä suomalaisen ja erityisesti suomenkielisen kulttuurin edistäminen
| puheenjohtaja = [[Ilmari Rostila]]
| toiminnanjohtaja = Juuso-Ville Gustafsson
| toiminnanjohtajan-nimike = Toiminnanjohtaja
| kotipaikka = [[Helsinki]]
| hallitus = Piia Kattelus (1. vpj.), Sebastian Vilja (2. vpj.), Antti Ahonen, Jari Engman, Juuso-Ville Gustafsson, Jari Helispuro, Tiera Laitinen, Hannu Lakee, [[Aki Ruotsala]]<ref name=hallitus2019>{{Verkkoviite | Nimeke = Suomalaisuuden Liiton hallitus | Osoite = http://suomalaisuudenliitto.fi/suomalaisuuden-liiton-hallitus-2019/ | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto | Viitattu = 30.4.2019}}</ref><ref name=yhteystiedot>{{Verkkoviite | Nimeke = Yhteystiedot | Osoite = https://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/ | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto | Viitattu = 30.4.2019}}</ref>
| hallituksen-nimike = Hallitus
| hallitus-vuosi = 2019
| kotisivu = [http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ suomalaisuudenliitto.fi]
| jäsenlehti = ''Suomen Mieli''
| jäsenmäärä = 1&nbsp;364 (vuoden 2018 lopussa)<ref name=toke18>Toimintakertomus 2018.</ref>
| huomautukset =
}}
 
Rivi 23:
Liiton sääntöjen mukaan sen tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajattelutapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Liitto harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, huolehtii suomalaisesta [[Suomen lippu|lippu]]- ja [[sukunimi]]kulttuurista sekä järjestää esitelmä-, ja keskustelutilaisuuksia.
 
Suomalaisuuden Liitto valistaa valtio- ja maakuntalippujen asianmukaisesta käytöstä ja järjestää [[Suomen itsenäisyyspäivä|itsenäisyyspäivänä]] lipunnostotilaisuuden Tähtitorninmäellä Helsingissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=21 | Nimeke = Lippu- ja nimivalistus | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto | Viitattu = 19.2.2016}}</ref> Liitto myy kotimaisten lipputehtaiden valmistamia lippuja ja [[Viiri|viirejä]]. 1980-luvun lopulta lähtien liittoLiitto on osallistunut erityisesti [[Suomen kielipolitiikka|ruotsin kielen asemaa Suomessa]] ja [[pakkoruotsi|pakollisen ruotsinopetuksen]] poistamista koskevaan julkiseen keskusteluun. Vuonna 2019 yhdistyksen puheenjohtajana toimii professori [[Ilmari Rostila]], 1. varapuheenjohtajana vanhempi rikoskonstaapeli, hallintotieteiden maisteri Piia Kattelus ja 2. varapuheenjohtajana humanististen tieteiden kandidaatti Sebastian Vilja. Toiminnanjohtajana on hallituksen jäsen Juuso-Ville Gustafsson.<ref name=hallitus2019/><ref name=yhteystiedot/> Suomalaisuuden liitonLiiton kunniajäseniä ovat muun muassa kenraali [[Jaakko Valtanen]] ja valtioneuvos [[Riitta Uosukainen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=46 | Nimeke = Satavuotisjuhlat | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto | Viitattu = 19.2.2016}}</ref>.
 
Vuoden 2018 lopussa Suomalaisuuden Liitolla oli 1&nbsp;364 jäsentä.<ref name=toke18/>
Rivi 37:
Suomalaisuuden Liitto perustettiin [[J. V. Snellman]]in syntymän satavuotispäivänä [[12. toukokuuta]] [[1906]].<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 16.</ref> Järjestön tehtäväksi asetettiin ennen kaikkea suomen kielen ja [[Suomalainen kirjallisuus|suomalaisen kirjallisuuden]] vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen. Liiton ensimmäiseen hallitukseen kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista. Siihen kuuluivat [[Juhani Aho]], [[Yrjö Sirola]], [[J. K. Paasikivi]], [[Eero Erkko]] ja [[Otto Wille Kuusinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=40 | Nimeke=Suomalaisuuden liiton historia | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto | Viitattu=8.9.2013}}</ref>
Pitkäaikainen Suomen tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]] liittyi Suomalaisuuden liitonLiiton jäseneksi vuonna 1926, samana vuonna kuin toinen myöhemmin tasavallan presidenttinä toiminut liitonLiiton jäsen [[Risto Ryti]]. Hovioikeuden [[auskultantti]] Urho Kekkonen oli vuonna 1927 valtaamassa liittoaLiittoa [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtoon. Kekkonen tuli valtauksessa valituksi liitonLiiton keskushallitukseen. Kekkonen valittiin vuonna 1929 varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajana hän toimi vuosina 1930−1932. Kekkonen ja muut aktivistit voimistivat liitonLiiton suomalaisuustyötä, mikä kiihdytti kielitaistelua.<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', 26–29.</ref> Urho Kekkonen kiinnitti erityisesti huomiota ruotsinkielisten alueiden suomalaisvähemmistöihin, ja kirjoitti [[Suomalainen Suomi]] -lehdessä vuonna 1931, että ”Suomessa harjoitetaan kielisortoa – – ruotsalaiset harjoittavat sitä suomenkielisiä lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan häikäilemättömämmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin olisi voitu konsanaan ajatella.”<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 34.</ref> Kekkonen oli Suomalaisuuden liitonLiiton kunniajäsen elämänsä loppuun asti.<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', 71, 226.</ref>
 
[[Fennomania#.E2.80.9DAitosuomalaisuus.E2.80.9D_jatkaa_fennomanian_perint.C3.B6.C3.A4|Aitosuomalaiset]] vaativat ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi aineeksi [[oppikoulu]]issa. Tilalle tarjottiin [[Englannin kieli|englantia]]. Muun muassa maisteri [[Elsa Enäjärvi-Haavio|Elsa Enäjärvi]] kirjoitti Suomalaisuuden liitonLiiton vuonna 1929 julkaiseman ''Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin'' -nimisen pamflettinsa lopuksi: ''”Tämä asia on periaatteellisesti ja käytännöllisesti vastaansanomaton. Tässä ei ole kysymys ruotsalaisvihasta eikä Ruotsin halventamisesta, vaan tässä on puhe eräästä Suomen kulttuurikansan elinkysymyksestä.”''<ref name="Historia">{{Kirjaviite | Tekijä=Enäjärvi, Elsa | Nimeke=Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin | Selite=Kansallisia kysymyksiä n:o 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Vuosi=1929}}</ref>
 
Liitto aloitti sukunimien suojaustoiminnan vuonna 1914. Sen toimistoon kerättiin tätä työtä varten kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä kortisto. Se oli keskeisesti mukana Kalevalan riemuvuoden 1935 suuressa nimenmuutosliikkeessä. Liitto antoi viranomaisille lausuntoja nimenmuuttoasioissa 1980-luvulle saakka ja julkaisi sukunimioppaita.<ref name="Historia"/>
 
Suomen itsenäistyttyä liittoLiitto toimi liputuskulttuurin vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi. Liputusvalistus on edelleen tärkeässä asemassa liitonLiiton toiminnassa. Liitto on julkaissut useita lippuoppaita. Vuodesta 1957 alkaen se on järjestänyt itsenäisyyspäivänä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin [[Tähtitorninmäki|Tähtitorninmäellä]].<ref name="Historia"/>
 
1930-luvulla liittoLiitto teki aktiivisesti [[Unkari]]in ja [[Viro]]on suuntautunutta heimotyötä. Vuodesta 1933 alkaen liittoLiitto julkaisi kulttuuripoliittista aikakauslehti ''[[Suomalainen Suomi|Suomalaista Suomea]]'', joka ilmestyy nykyään itsenäisenä ''[[Kanava (aikakauslehti)|Kanava]]''-nimisenä lehtenä. Suomalaisuuden Liiton heimojuhlassa 1938 olivat mukana muun muassa [[Kyösti Kallio]], Urho Kekkonen, [[A. K. Cajander]], [[Santeri Ivalo]] ja [[Otto Manninen]].<ref name="Historia"/>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen liitonLiiton toiminta väheni, ja se siirtyi Erkki Salosen puheenjohtajakaudella 1950-luvulla enemmän kulttuuripolitiikan saralle. Suomalaisuuden liittoLiitto järjesti tuolloin muun muassa yhteiskuntapoliittisia neuvottelupäiviä yhdessä [[maakuntaliitto]]jen kanssa. Liitto oli näkyvänä aloitteentekijänä ja toteuttajana useissa kansallisiin merkkivuosiin liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa. 1980-luvun lopulta lähtien liitonLiiton keskeiseksi toiminta-alueeksi nousi jälleen kielipolitiikka muun muassa [[pakkoruotsi]]n vastustamisen kautta. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] romahtaminen lisäsi myös mahdollisuuksia heimotyöhön Suomen lähialueilla. Se järjesti vuonna 1989 Viro-keräyksen, jonka tuotolla perustettiin Viro-säätiö tukemaan virolaisten kulttuuria ja koulutusta. Liiton jäsenlehti ''Suomen mieli'' on ilmestynyt 1980-luvun lopulta alkaen.<ref name="Historia"/>
 
Vuonna 1998 ryhmä kansallismielisiä nuoria perusti Helsingissä [[Suomen Sisu]] -järjestön ja aloitti yhteistyön Suomalaisuuden Liiton kanssa. Liitto halusi myös nuoremmat sukupolvet puhumaan suomenkielisen kulttuurin puolustamisen puolesta ja toimimaan pakkoruotsia vastaan. Suomen Sisusta tuli vähäksi aikaa Suomalaisuuden liitonLiiton nuorisojärjestö. Vuonna 2000 Suomen Sisu erotettiin Suomalaisuuden liitostaLiitosta. Taustalla olivat linjaerimielisyydet: Suomalaisuuden Liitto keskittyi pakkoruotsiin, kun taas Sisulle maahanmuuttokriittisyys oli tärkeä teema.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Milla | Nimeke=Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia | Sivu=33–39 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-051-1-24871-2}}</ref> Myöhemmin Suomen Sisun jäseniä, kuten Sisun entinen puheenjohtaja [[Teemu Lahtinen]], on ollut Suomalaisuuden liitonLiiton hallituksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Jera & Hänninen, Jyri | Nimeke=Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa | Sivu=80 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36072-9}}</ref>
 
Järjestölle pitkään annettu valtionapu lopetettiin vuonna 2002, koska järjestö ei ollut antanut lippuneuvontaa ruotsiksi, vaan kehottanut kääntymään ruotsinkielisen lippuneuvonnan osalta [[Suomen sisäasiainministeriö|sisäasiainministeriön]] puoleen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Talousarvioaloite 425/2001 vp | Ajankohta=18.9.2001 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_425_2001_p.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=4.2.2008}}</ref> Liitto jatkoi kuitenkin edelleen maksutonta suomenkielistä lippuneuvontaa omin varoin. Vuodesta 2016 Suomalaisuuden liittoLiitto on antanut maksutonta liputusneuvontaa useilla eri kielillä, muun muassa suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi sekä ruotsiksi. Eduskunta palautti Suomalaisuuden Liiton valtionavun piiriin päätöksellään joulukuussa 2015. <ref name="toimintasuunnitelma">{{Verkkoviite | Nimeke=Suomalaisuuden liitto ry:n toimintasuunnitelma | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/yhdistys/index.php?group=00000040&mag_nr=7 | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto ryLiitto | Viitattu=11.5.2007}}</ref>.
 
== Säännöt ==
 
SääntöjensäSuomalaisuuden Liiton sääntöjen mukaan liitonyhdistyksen tarkoitus on herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liiton tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin.<ref name="säännöt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=184 | Nimeke=Suomalaisuuden Liiton säännöt | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Viitattu=8.9.2013}}</ref>
 
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liittoyhdistys sääntöjensä mukaan harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista, avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymysten hoitamisessa sekä järjestää esitelmä-, keskustelu ja muita vastaavia tilaisuuksia.<ref name="säännöt"/>
 
Suomalaisuuden liittoLiitto korostaa olleensa aina puoluepoliittisesti sitoutumaton. Sen jäsenyys on avoin kaikille suomalaiselle.<ref name="Historia"/> ”Suomalaisuuden liittoLiitto arvostaa kaikkia maailman kansoja ja pyrkii toiminnassaan edistämään erityisesti Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia.”<ref name="Historia"/>
 
== Kielipolitiikka ==
 
Vuonna 1988 Suomalaisuuden Liiton toiminnassa alettiin uudelleen korostaa kielipolitiikkaa, ja liittoyhdistys julkaisi kielipoliittisen ohjelmansa. Sitä uudistettiin vuonna 2008 muun muassa ottamalla mukaan tavoite suomen kielen muuttamiseksi ainoaksi valtakunnallisesti viralliseksi kieleksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pihkala, Erkki et al. (toim.)|Nimeke=Itämaasta itsenäisyyteen - suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde | Vuosi = 2010 | Sivut = 102-103 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisuuden liittoLiitto | Isbn = 978-951-96348-8-3 | www = http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf | Viitattu = 7.5.2017}}</ref> Liitto kuitenkin luopui vaatimuksesta vuonna 2014 ja asetti keskeiseksi tavoitteekseen pakollisen ruotsin kielen opetuksen muuttamisen vapaaehtoiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73660-suomi-yksikieliseksi-asemasota-ohi|nimeke=Suomi yksikieliseksi? – ”Asemasota” ohi|julkaisu=Uusi Suomi|julkaisija=|viitattu=2017-05-07|tekijä=|ajankohta=31.10.2014|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Liiton kielipoliittisen ohjelman tavoitteet:<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=327|nimeke=Kielipolitiikka|julkaisu=|julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto|viitattu=2017-05-07|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
* "Pakollinen ruotsin opetus muutetaan vapaaehtoiseksi kaikilla opetuksen tasoilla."
Rivi 69:
* "Historiallisten vähemmistöjen oikeudet omakieliseen kulttuuriin ja omakielisiin palveluihin turvataan alueellisesti ja työpaikkakohtaisesti todellisten tarpeiden mukaisesti."
* "Valtiovaltaa rohkaistaan käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti."
* "Suomalaisuuden liittoLiitto seuraa edelleen valtioneuvoston suunnittelemaa kuntauudistusta ja erityisesti sen vaikutusta kielipoliittisiin ratkaisuihin sekä kustannuksiin ja tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä lainsäädäntöön. Liitto vaatii kunnan kaksikielisyyttä edellyttävän vähemmistön 3000 kuntalaisen rajan poistamista. Yksi- tai kaksikielisyys määriteltäisiin vain nyt laissa mainittujen prosenttiosuuksien mukaan."
 
== Tunnukset ==
[[Kuva:Suomalaisuuden liiton jäsentunnus.svg|thumb|150px|Suomalaisuuden liitonLiiton jäsentunnus, jossa on [[mursunsydän]].]]
Vaakunataiteilija [[Olof Eriksson]] suunnitteli liitolleSuomalaisuuden Liitolle tunnuksen. Sinivalkoinen tunnus perustuu [[kannuksenpyörä]]-aiheeseen. Tunnus laadittiin vuonna 1976 pidettyjä liitonyhdistyksen 70-vuotisjuhlia varten, mutta se otettiin käyttöön vasta 100-vuotisjuhlavuonna 2006.<ref name="Historia224">''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 224.</ref>
 
Vuonna 1998 liittoSuomalaisuuden Liitto sai tunnuksen ja jäsenmerkin, jotka suunnitteli Juha E. Tetri. Merkki kuvaa suksisauvan sompaa tai kalevalaista kalottipäähinettä. Keskikuviona on [[mursunsydän]]-tunnus. Tässä kuvassa on säppäli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://replay.web.archive.org/20080129174156/http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/tunnus.htm | Nimeke=Suomalaisuuden liiton tunnus | Selite=yhdistyksen vanhat sivut Archive.orgissa | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto ryLiitto | Viitattu=27.8.2009}}</ref> Vuonna 2006 perustettiin myös liitonLiiton ansiomitali. Sitä kannetaan sinivalkoisessa nauhassa ja sen mitaliosa on liitonLiiton mursunsydän-tunnusmerkki.<ref name="Historia224"/>
 
== Arvostelua ==
 
Suomalaisuuden Liiton toiminta ja kannanotot ovat herättäneet keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin politiikassakin. Suomalaisuuden Liitosta eronnut entinen pääsihteeri Kai Huovinmaa on kuvasi liittoaLiittoa ”resiinaksi, jossa hiipuvaa vauhtia louskuttaa pari pesäpallofilosofia rohdinpaita päällään ja väinämöispäähineet päässään” ja sen toiminnan olevan ”merkityksetöntä ja ällöttävää puuhastelua, jonka ytimessä on ruotsinkielisiin kohdistuva syrjintä eli 'sekoilu kielirasismeineen'”<ref>''Suomenmaa'' 15.5.2006.</ref><ref name="TS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2001-07-23,104:2:77193,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Suomalaisuuden liiton kiihkoilu oudoksuttaa entisiä puheenjohtajia | Tekijä=Miettunen, Hannu | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=23.7.2001 | Viitattu=21.3.2009}}</ref>
 
''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' pääkirjoituspalstalla päätoimittaja Erkki Pennanen kirjoitti, että ”hienon nimen omaava järjestö on joutunut virallisesti hyvän kielisovun maassa ahdasmielisten kielikiihkoilijoiden johtamaksi. Liitto on keskittynyt nostattamaan suomalaista kansallistuntoa kampanjoimalla ruotsin kieltä, suomenruotsalaista vähemmistöämme sekä 'entistä siirtomaavaltaa' Ruotsia vastaan 1930-luvun henkeen, vaikka tämän päivän Suomi on aivan toinen maa”.<ref name="Pennanen">{{Lehtiviite | Tekijä=Pennanen, Erkki | Otsikko=Hienon nimen likaajat | Julkaisu=Helsingin sanomat | Vuosi=2002 | Numero=2.9. | Sivut=2}}</ref> Sanomalehti ''[[Karjalainen (sanomalehti)|Karjalaisen]]'' pääkirjoitustoimittajan Helena Tahvanaisen mukaan ”Suomalaisuuden liittoa piinaa patologinen kauna ja viha ruotsin kieltä ja sen opettamista kohtaan”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tahvanainen, Helena | Otsikko=Suomalaisuutta ei saa varata vain suomenkielisiä varten | Julkaisu=Karjalainen | Vuosi=2007 | Numero=20.1}}</ref>
 
Suomenruotsalaisten kansankäräjien eli [[Folktinget]]in pääsihteerin [[Erik Mickwitz]]in mukaan Suomalaisuuden liittoLiitto on valinnut avoimen konfliktin tien tukemalla internetistä löytyvää vihanlietsontaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/english/article/Erik+Mickwitz+Language+law+came+at+convenient+time/1076154478514 | Nimeke=Erik Mickwitz: Language law came at convenient time | Tekijä=Hämäläinen, Timo | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2004 | Viitattu=21.3.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Kokoomuksen entisen puheenjohtaja [[Ville Itälä]]n mielestä on valitettavaa, että Suomalaisuuden liittoLiitto hänen nähdäkseen ”yrittää vahvistaa tärkeää kansallismieltä kielteisten tunteiden avulla ja lietsomalla vihaa muita kansanryhmiä vastaan”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Itälä: Suomenruotsalaisten tappamiskehotus huonoa makua | Julkaisu=Kaleva | Vuosi=2001 | Numero=27.7.}}</ref>
 
== Suomen Mieli -kohu ==
 
Kesäkuussa 2001 liitonSuomalaiduuen Liiton silloinen puheenjohtaja Pentti Huttunen kirjoitti ''Suomen Mieli'' -lehteen kirjoituksen, jossa hän arvosteli suomenkielisille ennen 1900-lukua annettuja ruotsinkielisiä sukunimiä pitäen niitä Ruotsin ”[[miehitys]]vallan” aikanaan pakolla määrääminä. Kirjoituksen poleemisin lause oli: ”Vapaa suomalainen ei alistu vääryyksiin; hän tekee niin kuin Lalli eli surmaa sortajansa.”<ref name="TS-STT">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2001-09-04,104:2:80470,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Suomenruotsalaiset kansankäräjät: Suomen Mieli -lehden sukunimiartikkeli on loukkaus | Tekijä=TS–STT | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=4.9.2001 | Viitattu=2.9.2009}}{{404}}</ref>
 
[[Christina Gestrin]] ja neljä muuta [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n]] kansanedustajaa tekivät aiheesta kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle, jossa tiedusteltiin ”Millä perusteella oikeusministeriö katsoo, että kyseinen lausuma Suomen Mielessä ei ole rikoslain 11 luvun 8 §:n mukaista kiihottamista kansanryhmää vastaan?”<ref name="kysymys">{{Verkkoviite | Tekijä=Gestrin, Christina ym., Koskinen, Johannes | Nimeke=Kirjallinen kysymys 892/2001 vp | Ajankohta=8.8.2001 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_892_2001_p.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=11.5.2007}}</ref> Myös silloinen pääministeri [[Paavo Lipponen]] kommentoi asiaa ja kehotti Suomalaisuuden liittoaLiittoa käymään perusteellista keskustelua linjastaan.<ref name="TS-STT"/>
 
Vastauksessaan oikeusministeri katsoi, että ilmaisun sisältöä tulkittaessa tulee lähtökohdaksi ottaa se yhtenä kokonaisuutena eikä yksittäisiä lauseita tai väitteitä ja myös se yhteys, jossa ilmaisu esitetään on merkityksellinen. Oikeusministerin mukaan kokonaisuutena katsottaessa artikkeli ei ollut sellainen, että sen johdosta oikeusministeriö ”voisi ryhtyä painovapauslaissa tarkoitettuihin oikeudellisiin toimenpiteisiin”.<ref name="kysymys"/>
Rivi 219:
 
== Liiton julkaisuja ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Havia, Jari P. & Mäntynen, Pentti J. | Nimeke=Liputusopas | Selite=Julkaisijat: Suomalaisuuden liittoLiitto, Suomen heraldinen seura | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Vuosi=1996 | Isbn = 951-96348-4-3}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalaisuuden juhlakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto: EstoPress | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-9799-03-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niinistö, Jussi | Nimeke=Kiinteistöjen liputustieto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Vuosi=1999 | ISBN = 951-96348-6-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tala, Heikki (päätoim.) | Nimeke=Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liittoLiitto 1906–2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Vuosi=2006 | ISBN = 951-96348-7-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pihkala, Erkki ym. (toim.) | Nimeke=Itämaasta itsenäisyyteen: Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Vuosi=2010 |ISBN = 978-951-96348-8-3 | www=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ahonen, Antti (päätoim.), Mero Sini | Nimeke=Liputustieto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Vuosi=2017 | ISBN = 978-95268-76900}}
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tala, Heikki (päätoim.) | Nimeke=Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liittoLiitto 1906–2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liittoLiitto | Vuosi=2006 | Isbn = 951-96348-7-8}}
 
=== Viitteet ===
Rivi 233:
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ Suomalaisuuden liittoLiitto]
 
{{Väestöliiton jäsenjärjestöt}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_liitto”