Ero sivun ”Yli-Ii” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Historia: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 34:
==Historia==
[[Kivikausi|Kivikaudella]] Yli-Iin seudut olivat [[Iijoki|Iijoen suistoa]]. Iijokivarresta [[Kierikki|Kierikin]] ja [[Pahkakoski|Pahkakosken]] välistä on löydetty voimalaitostöiden yhteydessä useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vielä [[1500-luku|1500-luvulla]] alue oli suurimmaksi osaksi erämaata, pääasiassa rannikon ihmisten ja [[Saamelaiset|saamelaisten]] yhteistä nautinta-aluetta. [[Karjalankylä]]än ja [[Pirttitörmä]]än (nykyiseen Jakkukylään) oli tosin noussut muutamia taloja. Seutu kuului [[Novgorod]]in ja [[Venäjä]]n vanhoihin nautinta-alueisiin ja siirtyi [[Ruotsi]]n hallintaan vasta [[Täyssinän rauha]]ssa vuonna [[1595]].<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava|Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref>
Väestö sai toimeentulonsa pyynnistä ja [[Kalastus|kalastuksesta]], joka pysyi tärkeänä elinkeinona aina [[1930-luku|1930-luvulle]] saakka, jolloin jokien lohipadot siirtyivät yksityisiltä valtion omistukseen. Vähitellen myös [[Maatalous|maatalouden]] merkitys alkoi kasvaa. Maatalous kehittyi luonnonolosuhteiden vuoksi [[karja]]n hoitoon. [[1700-luku|1700-]] ja [[1800-luku|1800-luvulla]] [[voi]]n hinta oli ajoittain niin hyvä, että sen myynti kannatti. [[Lehmä|Lehmien]] lisäksi Yli-Iissä on pidetty aina jonkin verran [[poro]]ja. 1600-luvulta lähtien [[Suur-Ii]] alue oli Oulun [[terva]]nhankinta-aluetta. Alueen merkitys kasvoi huomattavasti 1700-luvulla, jolloin tervan lauttakuljetukset pääsivät vauhtiin Ii- ja Siuruanjoella. Jokaisessa kylässä mm. Pirttitörmässä ja Karjalankylässä tervaa poltettiin säädettyjen kiintiöiden verran.<ref name="Finlandia8" />
Rivi 42:
Yli-Iin asukasluku kasvoi [[1960-luku|1960-luvun alkuun]] saakka, jolloin asukkaita oli yli 3 800. Tämän jälkeen asukasluku alkoi pienentyä nopeasti voimakkaan poismuuton vuoksi. Vuonna [[1970]] asukkaita oli 3 561 ja [[1980]] enää 2 478. [[1980-luku|1980-luvulla]] väestön väheneminen hidastui.<ref name="Finlandia8" />
Yli-Iin [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[kuivaliha|seinäkuivalihavelli]] ja makea juustokeitto.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 176| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
==Luonto==
| |||