Ero sivun ”Julius Caesar” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
→‎Kansalaissota: muot, tark, viit
Rivi 96:
Gallian sota kasvatti Caesarin mainetta Roomassa nopeasti. Tämä kasvatti myös hänen vastustajiensa epäilyjä. Caesaria oli yritetty saada palaamaan Roomaan jo 51 eaa. Lopulta vuonna 50 eaa. Caesar määrättiin palaamaan Roomaan, koska hänen virka-aikansa prokonsulina oli ohi. Lisäksi senaatti kielsi häntä asettumasta ehdolle konsuliksi poissa olevana. Caesar tiesi, että hänet eliminoitaisiin Roomassa ilman konsulin aseman tuomaa immuniteettia. Samalla Pompeiuksen, joka oli ainoa henkilö, joka olisi voinut auttaa Caesaria, edut olivat yhä selvemmin ristiriidassa Caesarin etujen kanssa. Erimielisyyksiä soviteltiin kiivaasti mutta tuloksetta. Tilanne senaatissa kärjistyi, kun Caesarin tukijat vaativat, että valtatasapainon säilyttämiseksi myös Pompeiuksen olisi luovuttava legioonistaan. Vuoden 49 eaa. tammikuussa senaatti hylkäsi Pompeiuksen tuella Caesarin viimeisen sovintoehdotuksen. Senaatti antoi ''[[Senatus consultum|senatus consultum ultimum]]'' -päätöksen, jossa konsuleita ja muita valittuja virkamiehiä vaadittiin suojelemaan tasavaltaa Caesarilta.<ref name="Plutarkhos, 13.1-2"/>
 
Caesar oli jättänyt suurimman osan armeijastaan Galliaan, kun hän oli yhden legioonan voimin tullut [[Ravenna]]an tarkkailemaan tilanteen kehitystä Roomassa. Senaatti uskoi, ettei hän näin vähillä joukoilla pystyisi tekemään mitään. 10. tammikuuta Caesar sai tiedon senaatin päätöksestä. Caesar oli jo aiemmin lähettänyt VIII ja XII legioonille käskyn matkustaa Italiaan.<ref name="Fuller1"/> Hän vaati nyt luonaan ollutta [[Legio XIII Gemina|XIII legioonaansa]] puolustamaan päällikkönsä mainetta ja arvovaltaa ja marssi tämän jälkeen kohti provinssinsa rajaa, jokajonka olimuodosti pieni [[Rubikon]]joki. Ylittäessään Gallian ja Rooman rajana toimineen joen rannasta tuli näyttämö, jonka tapahtumat on kirjattu historiaan symboliarvonsa vuoksi. Sillalla Caesar piti puheen, jossa hän sanoi Galliaan jäämisen merkitsevän vaaraa itselleen, kun taas askel eteenpäin merkitsisi vaaraa koko Rooman valtakunnalle. [[Plutarkhos]] kertoo hänenpaikalle ilmestyneen huilua soittavan yliluonnollisen henkiolennon, joka soitollaan ja teoillaan kehotti paikallaolijoita jatkamaan kohti Roomaa. Todellisuudessa henkiolennon sijasta kiihottajana toimi todennäköisesti yksi Caesarin upseereista. Tämän jälkeen Caesarin kerrotaan lausuneen näytelmäkirjailija [[Menandros]]ta lainaten kreikaksi "Ἀνερρίφθω κύβος" (''Anerriftho kybos''), "Lentäköön noppa".<ref>Plutarkhos, 32.8</ref> Historioitsija [[Suetonius]] esittää lauseen latinaksi ''"Iacta alea est"'', "Arpa on heitetty", jota (nykyisin käytetään usein muodossa "Alea iacta est"). Caesar näet tiesiPerääntyminen tällöinei rikkovansaollut lakiamahdollista, jokasillä määräsiCaesar legioonattiesi pysymään oman maakuntansa alueellahyvin, eikäettä voinutrajajoen enääylitys perääntyäItaliaan jaaseistetun siltilegioonan säilyttää henkeänsä ja asemaansa. Caesarjohtajana oli muutenkinvihamielinen halutonele ryhtymään sisällissotaan:Rooman barbaarejavaltiota vastaan.<ref>Kamm sotiminen2006, oli lukus. sinänsä1, mutta100 toisia& roomalaisiaGoldsworthy vastaan taisteleminen200, oli paljon vakavampi asias.{{Lähde}} 378</ref>
 
=== Italiasta Egyptiin ===