Ero sivun ”Taloudellinen sodankäynti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 20:
Ensimmäistä kauttaan istuva presidentti [[Richard Nixon]] määräsi Yhdysvallat tekemään taloudellisen intervention [[Chile]]en syyskuussa 1970. Nixon, joka oli huolestunut sosialistisen [[Salvador Allende]]n valinnasta Chilen presidentiksi, ohjeisti [[CIA]]:n tulevaa toimintaa Chilessä sanoin ''"make the economy scream"'' ("pankaa talous huutamaan").<ref>[http://www2.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB8/ch26-01.htm CIA, Notes on Meeting with the President on Chile, September 15, 1970] The National Security Archive. Viitattu 22.1.2015.</ref><ref name="NSArc">[http://www2.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB8/nsaebb8.htm Chile and the United States: Declassified Documents Relating to the Military Coup, September 11, 1973] The National Security Archive. Viitattu 22.1.2015.</ref> Nixonin huolena oli, että Allenden johdolla Chilestä tulisi uusi Kuuba, jota Nixon piti Neuvostoliiton johtaman kommunismin pesäkkeenä Yhdysvaltain etualueella.<ref name="Tapes">[http://nixontapes.org/chile.html The Nixon Administration’s Response to Salvador Allende and Chilean Expropriation] Nixontapes.org. Viitattu 22.1.2015.</ref>
Yhdysvallat aloittivat sarjan toimia, jotka tähtäsivät Allenden hallituksen kaatamiseen taloudellisen sodankäynnin keinoin. Yhdysvaltalaiset kaivosyhtiöt nostivat kanteita chileläisiä yhtiöitä vastaan sotkeakseen maan tärkeimmän vientituotteen kuparin viennin. Kansainvälisiä pankkeja painostettiin, jotta nämä eivät myöntäisi lainoja Chileen. Teollisuus ja maatalous lakkasivat toimimasta, sillä chileläiset tuotantolaitokset eivät saaneet enää varaosia koneisiinsa. Samaan aikaan Yhdysvaltojen paikalliset liittolaiset levittivät huhuja, joiden mukaan talous romahtaisi. Huhujen ansiosta kansalaiset panikoivat ja tyhjensivät tilejään mikä heikensi pankkilaitoksen toimivuutta. Liittolaiset myös järjestivät tihutöitä, kuten tuhopolttoja ja sabotaasi-iskuja ja nostivat salaisilta sveitsiläisiltä pankkitileiltä rahaa, jolla rahoitettiin rekkakuskien lakko. Chilessä oli vain vähän rautateitä, joten lakolla oli murskaava vaikutus talouteen infrastukruurin kautta. Kun taloudellinen tilanne oli heikoimmillaan, Chilen armeija käynnisti [[Chilen sotilasvallankaappaus 1973|vallankaappauksen]], jossa presidentti Allende kuoli ja tuhansia hänen kannattajiaan vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Allenden tilalle tuli Yhdysvalloille myötämielinen kenraali [[Augusto Pinochet]]in johtama [[sotilasjuntta]]. Hyvinkin sotaisalla talouspolitiikallaan Yhdysvallat saavutti haluamansa lopputuloksen kolmessa vuodessa, vaikka se ei lähettänyt joukkoja Chileen tai käyttänyt muita perinteisiä sodankäynnin keinoja.<ref name="NAYLOR1-2">{{kirjaviite|Tekijä=R.T. Naylor|Nimeke=Economic Warfare: Sanctions, Embargo Busting, and Their Human Cost|Vuosi=1999|Sivu=1-2|Julkaisija=UPNE|Tunniste=ISBN 1555534996}}</ref>
Allenden hallinnossa Yhdysvaltain suurlähettiläänä toiminut [[ekonomisti]] [[Orlando Letelier]] kutsui interventiota "todelliseksi ekonomiseksi sodaksi".<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Harmer, Tanya|Nimeke=Allende’s Chile and the Inter-American Cold War|Vuosi=2011|Sivu=153|Julkaisija=Univ of North Carolina Press|Tunniste=ISBN 0807869244}}</ref> Vallankaappauksen jälkeen Letelier sai turvapaikan Yhdysvalloista, mutta Chilen salainen poliisi [[DINA]] murhasi hänet Pinochetin käskystä autopommi-iskussa [[Washington (DC)|Washingtonissa]] 1976.<ref>Franklin, Jonathan: [https://www.theguardian.com/world/2015/oct/08/pinochet-directly-ordered-washington-killing-diplomat-documents-orlando-letelier-declassified Pinochet directly ordered killing on US soil of Chilean diplomat, papers reveal] The Guardian, 8.10.2015. Viitattu 29.4.2019</ref>
| |||