Ero sivun ”Lännenelokuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wf |
kirjasta vähän lisää |
||
Rivi 1:
'''Lännenelokuva''', myös '''western''' tai '''lännenfilmi''', on [[Elokuvagenre|elokuva lajityyppi]], johon lukeutuvien elokuvien tapahtumat yleisen määritelmän mukaan sijoittuvat vuosiin 1840–1900 tietyllä maantieteellisellä alueella, yleensä [[Pohjois-Amerikka]]an [[Mississippi (joki)|Mississippi]]stä länteen.
Lännenelokuvan genreen on luettu myös tyylillisesti samankaltaisia elokuvia, jotka eivät sijoitu
Lännenelokuva on osa laajempaa [[western]]in eli lännentarinoiden genreä, johon kuuluu myös lännenkirjallisuus.
==Piirteitä==
Lännenelokuvien tapahtumat sijoittuvat yleisen määritelmän mukaan vuosiin 1840–1900 tietyllä maantieteellisellä alueella, yleensä [[Pohjois-Amerikka]]an [[Mississippi (joki)|Mississippi]]stä länteen.<ref name=nummelin-9>{{Kirjaviite | Tekijä = Nummelin, Juri (toim.) | Nimeke = Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita | Vuosi = 2005 | Sivu = 9 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 951-692-584-7 }}</ref> Useimmat lännenelokuvat sijoittuvat villin lännen kulta-aikaan 1800-luvun viimeisille vuosikymmenille. Niiden lisäksi on joitain lännenelokuvia, jotka sijoittuvat [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodan]] aikaan 1860-luvulla tai villin lännen katoamisen vuosiin 1800-luvun lopussa. Myös 1910-luvulle [[Meksikon vallankumous|Meksikon vallankumouksen]] päiviin sijoittuvia lännenelokuvia on tehty.<ref>Avola 2017. s. 12.</ref>
[[Kuva:The searchers Ford Trailer screenshot (8-crop).jpg|thumb|Näyttelijä [[John Wayne]] on yksi tunnetuimmista lännenelokuvien sankareista.]]
Lännenelokuvan juoni käsittelee tyypillisesti lain ja järjestyksen ylläpitämistä Yhdysvaltain läntisellä rajaseudulla. Tarina kuvaa usein [[Arkkityyppi|arkkityyppistä]] konfliktia, esimerkiksi kahden miehen, hyvän ja pahan, uudisasukkaiden ja intiaanien, lain ja laittomuuden, järjestyksenvalvojan ja revolverisankarin, tai maanviljelijän ja teollisuusmiehen välillä. Sankarina voi esiintyä esimerkiksi paikallinen lainvalvoja, upseeri, [[cowboy]], maatilallinen tai revolverisankari. Sankari on tyypillisesti miehekäs, suoraselkäinen, kunniallinen, itsenäinen ja rohkea sekä taitava käsittelemään asetta ja hevosta. Hänellä on usein luotettavia apureita. Tarinoissa esiintyy usein
Lännenelokuvat romantisoivat ja mytologisoivat villiä länttä eri tavoin, eikä niissä ole aina tietoisestikaan pyritty esittämään aikakautta realistisesti. Esimerkiksi elokuvien cowboy on nähty [[Kreikkalainen tragedia|kreikkalaisen tragedian]] sankarina tai keskiajan [[ritariromaani]]n ritarina eikä pelkkänä raskaan työn raatajana. Myös kuuluisien lainsuojattomien ja sheriffien kuten [[Billy the Kid]]in, [[Jesse James]]in ja [[Wyatt Earp]]in kuva elokuvissa on poikennut huomattavasti todellisuudesta.<ref>Avola 2017. s. 36, 54, 65–66.</ref>
==Historia==
===
[[Kuva:USA 10279 Monument Valley Luca Galuzzi 2007.jpg|thumb|[[Monument Valley]] on monen tunnetun lännenelokuvan kuvauspaikka.]]
Lännenelokuvia tehtiin runsaasti jo mykkäelokuvien ajalla. [[D. W. Griffith]] ohjasi sarjan suosittuja lännenelokuvia 1910-luvulla, ja näyttelijöistä suosioon nousivat [[Bronco Billy Anderson]], [[William S. Hart]] ja [[Tom Mix]]. Suurin osa 1920-luvulta 1940-luvulle tehdyistä lännenelokuvista olivat halpatuotantoja ja juoneltaan kaavamaisia. Ensimmäinen eeppinen lännenelokuva äänielokuvan ajalta on [[Raoul Walsh]]in ''[[Suuri lännen tie]]'' (1930), jota seurasivat esimerkiksi ''[[Cimarron (vuoden 1931 elokuva)|Cimarron]]'' (1931), ''[[Ei mikään enkeli]]'' (1939) sekä [[John Ford]]in ''[[Hyökkäys erämaassa]]'' (1939), jonka pääosassa on useiden lännenelokuvien päätähti [[John Wayne]]. 1930-luvulta 1950-luvulle suosittu lännenelokuvien hahmo oli "laulava cowboy", jota esittivät esimerkiksi [[Gene Autry]], [[Tex Ritter]] ja [[Roy Rogers]].<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/western | Nimeke = Western | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 20.7.2018 }}</ref>
Eeppisen lännenelokuvan kultakautta olivat 1940- ja 1950-luvut. Silloin merkittävät ohjaajat kuten John Ford, [[Howard Hawks]], [[Michael Curtiz]], [[Fritz Lang]], [[William A. Wellman]] ja [[King Vidor]] ohjasivat useita laadukkaita lännenelokuvia, joissa näkyvät laaja taiteellinen itseilmaisu ja aiempaa vahvempi historiallinen realismi. 1950-luvun lännenelokuvissa käsitellään hienostuneella otteella monenlaisia teemoja, ja niiden päähahmot ovat aiempaa moniulotteisempia. 1960-luvulla psykologian ja motivaation korostaminen jatkuivat lännenelokuvassa, mutta siihen tuli myös suorasti kuvattua väkivaltaa. Menestyneimpiä italialaisten elokuvatudioiden 1960-luvulla tuottamia niin sanottuja [[spagettiwestern]]eitä ovat [[Sergio Leone]]n ohjaamat ja [[Clint Eastwood]]in tähdittämät elokuvat
[[Intiaanit]] nähtiin lännenelokuvissa aina 1950-luvulle asti lähes pelkästään uhkana, kasvottomana esteenä valkoisen miehen kulttuurin voittokululle. Heitä tyypillisesti väheksyttiin, ei niinkään halveksuttu. Intiaanit alettiin nähdä uudella tavalla 1960-luvulta alkaen. Heitä romantisoitiin edelleen, mutta heitä alettiin käsitellä tasapuolisesti valkoisiin nähden.<ref>Avola 2017. s. 111–124.</ref> Intiaaneihin myötätuntoisesti suhtautuva elokuva on esimerkiksi [[Arthur Penn]]in ''[[Pieni suuri mies]]'' (1970).<ref name="eb" />
Lännenelokuvien suosio oli laskenut 1970-luvulle tultaessa, ja 1980-luvulla niitä ei Yhdysvalloissa enää tuotettu juuri lainkaan. Lännenelokuvien tilalle olivat tulleet avaruuselokuvat, joissa onkin paljon lännenelokuvien elementtejä. Harvoja 1900-luvun lopun menestyneitä lännenelokuvia olivat ''[[Tanssii susien kanssa]]'' (1990) ja ''[[Armoton]]'' (1992).<ref name="eb" />
Rivi 22 ⟶ 28:
=== Itäwesternit ===
Lännenelokuvia tuotettiin myös sosialistisissa maissa. Näitä kuvailevia termejä ovat muun muassa osternit, derkkuwesternit, punaiset westernit ja unkarilaisten lännenelokuvien kohdalla gulassiwesternit. Tsekkoslovakiassa [[Oldřich Lipský]] parodioi vuonna 1964 lännenelokuvia musiikkikomediallaan ''Limonádový Joe''. Itä-Saksassa [[DEFA]] tuotti toistakymmentä lännenelokuvaa, joiden ideologisena painotuksena oli kuvata intiaanit sorron ja kolonialismin kohteina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146127-western-kylman-sodan-propagandavalineena|nimeke=Western kylmän sodan propagandavälineenä|tekijä=Huuska, Veikko|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-11-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Etenkin Neuvostoliiton alueella tuotettiin lännenelokuviksi luettavia teoksia, joissa tapahtumat sijoitettiin maan Aasian puoleisiin osiin. Tunnetuimpia on [[Vladimir Motyl|Vladimir Motylin]] ohjaama [[Aavikon laki (vuoden 1970 elokuva)|''Aavikon laki'']] vuodelta 1970.
=== Kurosawan samuraielokuvat ===
Japanilaisen [[Akira Kurosawa]]n samuraielokuvat ''[[Seitsemän samuraita]]'' (1954) ja ''[[Yojimbo – onnensoturi]]'' (1961) ottivat inspiraationsa lännenelokuvista.<ref>Avola 2017. s. 15.</ref>
=== Suomen lännenelokuvat ===
Suomessa lännenelokuvia ovat mukailleet esimerkiksi [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] [[Villi Pohjola (elokuva)|''Villi Pohjola'']] -elokuvat sekä [[Spede Pasanen|Spede Pasasen]] huumorilänkkärit ''[[Speedy Gonzales – Noin 7 veljeksen poika]]'' ja ''[[Hirttämättömät]]''.<ref>Avola 2017. s. 14–15.</ref>
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Avola, Pertti | Nimeke = Ruutia valkokankaalla: Elokuvien Villi länsi | Vuosi = 2017 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jalava | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-951-887-553-9 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
| |||