Ero sivun ”Visakoivu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Visakoivulajikkeita: saatavilla olevissa lähteissä ei ole tuon nimistä lajiketta, ainoastaan Hartolan kuningatar -niminen yhdestä puusta kloonattu "lajike"
Djupsjo (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
| kolmiosainen_auktori= ([[Karl Eugen von Mercklin|Merckl.]]) Hämet-Ahti
}}
[[File:Curly Birch Wood.jpg|thumb|Visakoivu.]]
[[Kuva:visakoivupinta.jpg|thumb|250px|left|Visakoivupinta.]]
'''Visakoivu''' (''Betula pendula'' var. ''carelica'') on [[rauduskoivu]]n mutaatiosta johtuva muunnos.<ref name="PP">[https://web.archive.org/web/20110608044446/http://www.puuproffa.fi/arkisto/visa.php Puuproffa: Visakoivu]</ref> Se on matala, joskus vain pensasmainen [[Koivut|koivu]]. Sen runko on [[Puunpahka|pahkainen]]. <ref>[http://www.jns.fi/puulajiopas/HTML%20lajikuvaukset/visakoivu_betula_pendula_var.htm Puulajiopas] {{404}}Joensuu</ref>
 
Rivi 22 ⟶ 24:
Visakoivun [[visa (puu)|puun]] syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4&ndash;5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon<ref>[https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm Metsäkeskus]</ref>.
 
 
[[Kuva:visakoivupinta.jpg|thumb|250px|left|Visakoivupinta.]]
Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Risto Isomäki | Nimeke = Puukirja| Vuosi = 1997| Luku = Visakoivu (Betula pendula , var. carelica)| Sivu = 193| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry| Tunniste = ISBN 951-97061-3-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.2.2016 | Kieli = }}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti [[Etelä-Suomi (metsäkasvillisuusvyöhyke)|Etelä-Suomessa]], [[Karjala]]ssa ja [[Baltian maat|Baltiassa]].