Avaa päävalikko

Muutokset

1 merkki lisätty ,  4 kuukautta sitten
p
Fix
[[Tiedosto:Uranus rings and moons.jpg|pienoiskuva|vasen|Uranus renkaineen ja sisimpine kuineen [[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble-teleskoopin]] kuvassa. Kaasukehässä on havaittavissa voimistunutta aktiviteettia.]]
[[Tiedosto:Uranus, Earth size comparison.jpg|pienoiskuva|Uranuksen ja maan kokovertailu]]
Uranuksen pieni tiheys (noin 1,3 kertaa veden tiheys) viittaa siihen että se koostuu vedystä, heliumista ja vedestä. Sillä ei ole kiinteää pintaa.<ref name="Encyclopædia.Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Uranus-planet | Nimeke = Uranus | Tekijä = Ingersoll, Andrew P. | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 24.10.2018 | Viitattu = 24.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> 1990-luvulla jättiläisplaneetat jaettiin kaasujättiläisiin ja jääjättiläisiin. Uranus kuuluu jälkimmäisiin. Nimitys liittyy planeetan syntyhistoriaan, nykyisin siellä on hyvin vähän jäätä. Itse planeetan massasta noin 20 % on vetyä, joten se eroaa selvästi kaasujättiläisistä, jotka ovat 90-prosenttisesti vetyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lpi.usra.edu/decadal/opag/IceGiantAtmospheres_v7.pdf | Nimeke = The ATmospheres of the Ice Giants, Uranus and Neptunus | Tekijä = Hofstadter, Mark & Fletcher, Leigh & Irwin, Patrick & Orton, Glenn & Rages, Kathy | Julkaisu = Jet Propulsion Laboratory/California Institute of Technology | Ajankohta = | Viitattu = 24.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Uranuksen kaasukehästä on [[vety]]ä noin 83&nbsp;%, noin 15&nbsp;% [[helium]]ia ja noin kaksi prosenttia metaania.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://solarviews.com/eng/uranus.htm | Nimeke = Uranus | Tekijä = Hamilton, Calvin J. | Julkaisu = Views of the Solar System | Ajankohta = | Viitattu = 24.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Uranuksen sisäosien rakenteesta on erilaisia malleja, mutta niissä kaikissa planeetta on nestemäinen ja sen neste vaihtuu vähitellen kaasuksi kaasukehän rajakerroksessa. Eri malleissa on eri suhteissa "kiveä" (silikaatteja ja metalleja), "jäätä" (vettä, metaania ja ammoniakkia sekä "kaasuja" (vetyä ja heliumia). Näissä paineissa ja lämpötiloissa "jää" on nestemäisessä muodossa.<ref name="Encyclopædia.Britannica"/>
983

muokkausta