Ero sivun ”Lukkari” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  2 vuotta sitten
sanajärjestys
(sanajärjestys)
{{tämä artikkeli|käsittelee seurakunnan työntekijää. Muista merkityksistä, katso [[Lukkari (täsmennyssivu)]].}}
 
'''Lukkari''' (alk. ruotsin ''klockare'') oli alun perin seurakunnan kellonsoittaja ja myöhemmin kirkonvartija, kirkonpalvelija ja lasten opettaja,<ref name=kts>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=lukkari&SearchWord=lukkari&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 "lukkari"] Kielitoimiston sanakirjassa</ref><ref name=nes>Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 430 ja 634</ref> joka toimi ns. [[pappi|papin]] apulaisena<ref name=laihianhistoria>{{Kirjaviite | Tekijä = Armas Luukko | Nimeke = Laihian historia II | Julkaisija = Vaasa Oy | Vuosi = 1973 | Julkaisupaikka = Vaasa | Sivu = 245 | ISBN = 951-99066-1-4}}</ref>,. Nimitys Kellojenviittaakin soittamiseenkellojen viittaakinsoittamiseen nimitys,ja jokase on lainaa ruotsin sanasta ''klockare'', joka tulee sanasta ''klocka'', "kello".<ref name=nes/><ref name=laihianhistoria/> Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin [[suntio]]lle.
 
Lukkari-sanan merkitys kuitenkin muuttui vähitellen, ja sitä käytettiin pitkään merkityksellä '''[[kanttori]]''', mutta silläkin merkityksellä se on jo pitkään vanhentunut.<ref name=kts/> Kanttorilla oli tehtäviä esimerkiksi [[kinkerit|kinkereillä]]<ref name=kts2>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kinkerit&SearchWord=kinkerit&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 "kinkerit"] Kielitoimiston sanakirjassa</ref><ref name=nes/> ja silloin sitä nimenomaan kutsuttiin yleensä lukkariksi. Sanan merkitys siis muuttui vähitellen alkuperäisesta kellonsoittajasta ja tarkoitti ensin myös kirkonpalvelijaa ja sitten myös lasten opettajaa. Kun rooli kasvoi muussa kansanopetuksessa, kuten kinkereillä, työn teki useimmiten kanttori,<ref name=kts2/><ref name=nes/> mutta nimitys jäi.
Rekisteröitymätön käyttäjä