Ero sivun ”Hämeenlinna” versioiden välillä

'''Hämeenlinna''' ({{k-sv|Tavastehus}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]] [[Vanajavesi|Vanajaveden]] etelärannalla [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeen maakunnassa]]. Se on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeen]] maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Juhlavuodet | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/juhlavuodet/ |Nimeke = Juhlavuodet | Ajankohta = 9.2.2017 | Julkaisija = Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu = 1.5.2017 }}</ref> Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on [[Timo Kenakkala]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6681435 | Nimeke = Timo Kenakkala Hämeenlinnan uudeksi kaupunginjohtajaksi | Tekijä = Markku Karvonen | Ajankohta = 10.6.2013 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> Kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa, joista 14 on Kokoomuksen ja 14 SDP:n hallussa kaudella 2017–2021<ref name="VALTUUSTO"/>

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat vakuutusyhtiö [[Pohjantähti (vakuutusyhtiö)|Pohjantähti]], maarakennusalan koneita rakentava Movax ja käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut [[Kamux]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#H%C3%A4meenlinna | Nimeke =Alueen Hämeenlinna yhteisöverotiedot | Julkaisu = Yle | Viitattu =19.5.2018 }}</ref> Suurin yksityinen työllistäjä on SSAB Europen terästehdas, noinjonka [https://www.finder.fi/kunta/H%C3%A4meenlinnapalveluksessa on noin 4 000:lla] työntekijällääntyöntekijää.{{Lähde}}

Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen [[Weberin piste|väestöllistä keskipistettä]], eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisen lyhyen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta.{{Lähde}}

Vuoden 2017 lopussa Hämeenlinnassa oli 67 662 asukasta, joista 58 585 asui [[Taajama|taajamissa]], 8 220 haja-asutusalueilla ja 857 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hämeenlinnan taajama-aste on 87,7 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 }}</ref> Hämeenlinnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 }}</ref>

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hämeenlinnassa on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat, jotka muodostavat [[Hämeenlinnan seurakuntayhtymä]]n:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>

Hämeenlinnassa sijaitsee [[Hämeen ammattikorkeakoulu]]n päätoimipaikka. Vuonna 1873 perustetusta [[Hämeenlinnan lyseo]]sta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari [[Jean Sibelius]] ja presidentti [[Juho Kusti Paasikivi]]. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun [[Lyseon koulu (Hämeenlinna)|yläaste]] (7.–9. luokat) ja lukio. Toinen Hämeenlinnan kantakaupungin lukioista on [[Kaurialan lukio]]. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio oli tarkoitus yhdistää syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi [[Ammattiopisto Tavastia]]n Hattelmalan kampukselle.<ref name="LUKIO">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8869526 | Nimeke = Hämeenlinnan suurlukio Hattelmalan kampukselle| Tekijä = Eeva Hannula | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> Suurlukiohanke kuitenkin päätettiin perua kaupunginhallituksessa keväällä 2018, ja lukiot jatkavat erillisinä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A. P. Sarjanto |Otsikko=Kahden lukion malli voitti kaupunginhallituksessa |Julkaisu= Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset|Ajankohta=28.3.2018|www= https://www.kaupunkiuutiset.com/uutiset/280114-kahden-lukion-malli-voitti-kaupunginhallituksessa |Viitattu=27.7.2018}}</ref>

[[Ammattiopisto Tavastia]] on kaupungin merkittävin toisen asteen ammattioppilaitos. Kaupungin lukiot ja ammattiopisto yhdessä muodostavat [[koulutuskuntayhtymä Tavastia]]n, johon kuuluu oppilaitoksia muistakin kunnista, kuten [[Parolan lukio|Parolan]] ja [[Janakkalan lukio]]t. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]on kuulunut [[Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos|opettajankoulutuslaitos]] (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kolmas lukio on [[Lammi]]lla sijaitseva [[Lammin lukio]].{{Lähde}}

Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 Goodman-niminen [[Kauppakeskus Goodman|kauppakeskus]], joka kunnioittaa nimellään kuuluisaa hämeenlinnalaista muusikkoa [[Irwin Goodman|Irwin Goodmania]]. Kauppakeskus on rakennettu [[valtatie 3]]:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hameenlinna.fi/kate/ |nimeke = Hämeenlinna, Kate|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 29.10.2014}}</ref> Lisäksi Hämeenlinnan keskustassa on neljä muuta kauppakeskusta, ja [[Tiiriö]]ssä sijaitsee merkittävä [[marketti]]alue.

[[Keinusaari|Keskustassa]], lähellä [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasemaa]], sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus [[Verkatehdas]]. Vanhassa tehdasrakennuksessa ja uudisosissa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus [[Bio Rex]] ja ravintola. Tiloissa toimivat myös [[Hämeenlinnan teatteri]], [[Miniteatteri]], [[Sibelius-Opisto]], [[Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö]], Vanajaveden Opisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo. {{Lähde}}

[[Hämeenlinnan taidemuseo]] toimii vanhoihin [[Kruununmakasiini|kruununmakasiineihin]] rakennetuissa tiloissa Verkatehtaan yhteydessä.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://hameenlinna.fi/Palvelut/Asuminen-ja-ymparisto/Kaupunginosat/5-Keinusaari/ | Nimeke =5 Keinusaari | Julkaisija =Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu =7.1.2019 }}</ref> Muita Hämeenlinnan museoita ovat [[Hämeenlinnan kaupunginmuseo]]n alaisuuteen kuuluvat [[Museo Skogster]], [[Sibeliuksen syntymäkoti]] ja [[Palanderin talo]] sekä [[Hämeen linna]], [[Vankilamuseo]] ja [[Museo Militaria]]. Kaupunginmuseo ylläpitää lisäksi Säästöpankkimuseota. Kolme ensin mainittua sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa lyhyen matkan päässä toisistaan ja kolme jälkimmäistä [[Linnanniemi|Linnanniemen]] alueella.<ref name="hmlmuseo-meistä">{{verkkoviite|osoite= http://hmlmuseo.fi/museo/| nimike= Meistä| julkaisija= Hämeenlinnan kaupunginmuseo, hmlmuseo.fi | viitattu= 7.1.2019}}</ref> [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]lla on pääkirjaston lisäksi kaksi sivukirjastoa kantakaupungissa ja yksi kunkin pitäjän alueella.{{Lähde}}

Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten [[Mökki|kesämökkejä]]. Vuoden 2009 alussa määräksi on ilmoitettu 7&nbsp;600 kpl.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf | Nimeke = Kesämökkibarometri 2009 | Tekijä = Markku Nieminen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivu 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 19.3.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö | Viitattu = 13.5.2009}}</ref>

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat [[Hämeen linna]], [[Museo Militaria]], [[Hämeenlinnan raatihuone]], [[Vankilamuseo]], [[Hämeenlinnan taidemuseo]], [[Hämeenlinnan kirkko]], [[Vanajan kirkko]], [[Sibeliuksen syntymäkoti]], [[Palanderin talo (Hämeenlinna)|Palanderin kotimuseo]], [[Vanajanlinna]], [[Katisten kartano]] ja [[Ahveniston moottorirata]]. Matkailuelinkeino on yhteistyössä [[Hattula]]n ja [[Janakkala]]n alueella olevien kohteiden kanssa. Merkittävimpiä luontokohteita ovat [[Ahvenisto|Ahveniston olympiapuisto]], [[Aulanko|Aulangon puistometsä]], [[Kaupunginpuisto (Hämeenlinna)|Kaupunginpuisto]], [[Linnanpuisto (Hämeenlinna)|Linnanpuisto]], [[Hattelmalanharju]] sekä [[Evon retkeilyalue]].{{Lähde}}

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset [[Harmaakivikirkko|harmaakivikirkot]] ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä [[Arkkitehtuuri|rakennustaiteesta]]. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn [[Vanaja]]n alueella on [[Vanajan kirkko]], ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat [[Rengon kirkko]], [[Hauhon kirkko]], [[Tuuloksen kirkko]] ja [[Lammin kirkko]].{{Lähde}}

Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella [[Kauriala]]ssa oleva muinaismuisto, [[Uhrikivi (Hämeenlinna)|uhrikivi]], sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, josta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. [[Sibeliuksenpuisto (Hämeenlinna)|Sibeliuksenpuistossa]], Hauholla ja Lammilla.<ref>[httphttps://yle.fi/alueetuutiset/hame/20103-6159537 YLESuomen suurin uhrikivi saa tehdä tilaa autokaupan laajennukselle, Yle.fi] {{404}}22.6.2010</ref><ref>[http://koti.mbnet.fi/~arkeonyt/vileet/kaivaukset.htm Turun maakuntamuseon ystävät ry, Kaivaukset]</ref>

Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat [[Ämy]]rock, [[Wanaja Festival]], ''[[Tomaatteja! Tomaatteja!]]'' -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma [[Hippalot]], [[Hämeen keskiaikamarkkinat]] sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma [[Elomessut]]. Vuosina [[1975]] ja [[2007]] [[asuntomessut]] järjestettiin Hämeenlinnassa. Vuodesta [[2004]] on kaupungin torilla järjestetty [[Hämeenlinna Hope]] -nuorisotapahtuma. [[Giants of Rock]] oli vuosina 1987–1992 [[Ahveniston moottorirata|Ahveniston moottoriradalla]] järjestetty rockfestivaali, jonka esiintyjät olivat alansa huippunimiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/juho/festarit.html | Nimeke = Kuolleiden festivaalien seura | Tekijä = Hämäläinen, Juho | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 6/1999 | Viitattu = 21.1.2010}}</ref>

Vuonna [[2015]] [[Kantola (Hämeenlinna)|Kantolan]] kaupunginosaan avattiin 2015 uusi [[Kantolan tapahtumapuisto]], jossa voi järjestää monenlaista tapahtumaa, muun muassa megaluokan konsertteja. Tapahtumapuistossa on jo esiintynyt kesällä 2015 [[AC/DC]], kesällä 2016 [[Iron Maiden]] ja vuonna 2017 [[Guns N' Roses]].{{Lähde}}

Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on [[Hämeenlinnan Pallokerho]] (HPK), joka voitti Suomen mestaruuden [[Jääkiekon SM-liiga-kausi 2005–2006|kaudella 2005–2006]]. Sen kotiottelut pelataan [[Ritari-areena]]ksi kutsutussa Rinkelinmäen jäähallissa. HPK edustaa myös naisten lentopalloa.{{Lähde}}

[[Moottoriurheilu]]a varten on [[Ahveniston moottorirata|moottorirata]] [[Ahvenisto]]lla. Hämeenlinnassa on kaksi aikuisten jalkapalloseuraa [[Hämeenlinnan Jalkapalloseura]] ja [[Hämeenlinnan Härmä]]. Naisten jalkapalloseura on Härmä. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, [[Steelers]], jonka kotihalli on [[Elenia Areena]] ja jolla on myös junioritoimintaa. Hämeenlinnassa toimii amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies, joka pelaa [[Vaahteraliiga]]ssa. Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa [[Rugbyn SM-sarja]]ssa. [[Golf]]ia voi pelata [[Aulangon Golfklubi]]lla, [[Tawast Golf]]issa tai [[Linna Golf]]issa. Muualla Hämeenlinnan seudulla golfia voi pelata [[Hattula Golf]]issa ja [[Lepaa Golf]]issa.{{Lähde}}

Eräs vanhimmista hämeenlinnalaisista urheiluseuroista on vuonna 1903 perustettu [[Hämeenlinnan Tarmo]], jonka harjoittamiin lajeihin kuuluvat nykyisellään [[yleisurheilu]], [[pyöräily]], [[voimailu]], [[keilailu]], [[suunnistus]] ja [[karate]]. Tarmolla oli myös menestyksekästä [[Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko)|jääkiekkotoimintaa]] 1930-luvulta 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta keskitettiin Hämeenlinnan Pallokerholle. [[Hämeenlinnan uimaseura]] on kaupungin merkittävin uimaseura.{{Lähde}}

Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Toimintakertomus 2007 | Osoite = http://koti.virpi.net/~huy/toimintakertomus2007.pdf | Julkaisija = Hämeenlinnan Urheilunystävät ry}}</ref> Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu [[potkunyrkkeily]], brasilialainen [[jujutsu]], hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan Judoseura, joka kuuluu Suomen [[judo]]seurojen parhaimmistoon. Kilpacheerleadingseura HCT on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2005 ja on edustanut Hämeenlinnaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä [[cheerleading]]kilpailuissa. Olympialuokan [[Soutu|soudussa]] Hämeenlinnaa edustaa vuonna 1999 perustettu Hämeenlinnan Soutajat (HmlS).{{Lähde}}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Ailio, Julius | Nimeke =Hämeenlinnan kaupungin historia, I osa: Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria | Vuosi =1917 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Hämeenlinna | Julkaisija =Hämeenlinnan kaupunki | Tunniste = | www =http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/5 | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = | Kieli = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Lindeqvist, K. O. | Nimeke =Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana | Vuosi =1926 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Hämeenlinna | Julkaisija =Hämeenlinnan kaupunki | Tunniste = | www =http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/6 | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = | Kieli = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Lindeqvist, K. O. | Nimeke =Hämeenlinnan kaupungin historia, III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 | Vuosi =1930 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Hämeenlinna | Julkaisija =Hämeenlinnan kaupunki | Tunniste = | www =http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21 | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = | Kieli = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Koskimies, Y. S. | Nimeke =Hämeenlinnan kaupungin historia, IV osa: 1875-1944 | Vuosi =1966 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Hämeenlinna | Julkaisija =Karisto | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}