Ero sivun ”Väinö Voionmaa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: Lisätty e-kirjalinkkejä
Fix -sosiali-
Rivi 52:
Voionmaa (silloinen Wallin) aloitti yhteiskunnallisen toimintansa [[Raittiusliike Suomessa|raittiusliikkeessä]] ja kansanvalistuksellinen toiminta leimasikin koko hänen elinkaartaan. Aivan 1900-luvun alussa hän toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa suomalaisen puolueen riveissä.
 
Voionmaa oli yksi sivistyneistöön kuuluneista "kravattisosialisteista", jotka kannattivat 1900-luvun alussa työväenliikkeen tavoitteita. Vuoden 1904 tienoilla he muodostivat suomalaisen puolueen radikaalin ryhmän, jotka pitivät puolueen sosiaalista ohjelmaa vanhentuneena. Pian sen jälkeen he irrottautuivat suomalaisesta puolueesta. Wallin sai virikkeitä sosialistiseen suuntaan äidiltään, aviovaimoltaan, asuinympäristöstään Jyväskylän [[Mäki-Matti|Mäki-Matista]] sekä opintomatkoillaan Berliinistä ja Kööpenhaminasta. Vaimolleen hän raportoi Kööpenhaminasta: "Sympatialla olen lukenut sosialistista kirjallisuutta ja sosialististen kirjailijoiden nerokkaita esityksiä nykyoloista. [– –] vaan miten se käytännössä olisi toteutettava, se on vielä peitetty niin kuin elämän tulevaisuus aina on." Hän pohti yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, joka hänen ajatuksensa mukaan vaatisi "uutta oikeutta". Sosialismin [[luokkataistelu]]oppia hän vieroksui. Yhdistämällä raittiusliikkeen ja työväenliikkeen hän muodosti näkymän, johon luokkataistelukin sopi: taistelun "viinakapitalismia" vastaan. Hän kuitenkin liittyi Suomen sosiaalidemokraattisensosialidemokraattisen puolueen jäseneksi vasta 1918, sisällissodan jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Väinö Voionmaa | Julkaisija = Tammi| Vuosi = 1969| Tekijä = Aimo Halila| Sivu = 50–60, 163| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
Suurimman elämäntyönsä Voionmaa teki kansanedustajana vuosina 1919–1947 [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattisessa puolueessa]]. Eduskunnassa hän toimi muun muassa ulkoasianvaliokunnassa, sen puheenjohtajana 1931–1937 ja vaikeana sota-aikana 1940–1946. Tämän lisäksi hänellä oli eduskunnan luottamustehtävinä muun muassa: Kulkulaitosvaliokunta puheenjohtaja 1925, Kulkulaitosvaliokunta puheenjohtaja 1929–1931, Perustuslakivaliokunta jäsen, Sivistysvaliokunta jäsen, Suuri valiokunta jäsen, Talousvaliokunta jäsen, Valtiovarainvaliokunta jäsen, [[Eduskunnan kirjasto]]n hallitus jäsen, [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeuden]] jäsen. Hän kuoli kesken vaalikauden vuonna 1947.
Rivi 68:
== Rauhanneuvottelija ==
 
Voionmaa osallistui aktiivisesti kaikkiin itsenäisen Suomen neuvottelemiin rauhoihin. Ensimmäiseksi oli hänellä edessään [[Tarton rauha]]nvaltuuskunnan jäsenyys 1920. Hänellä oli keskeinen osuus siinä, että [[Petsamo|Petsamon]] alue saatiin Suomelle, sillä hän tiesi Venäjän keisarinkin luvanneen aluehyvityksiä Suomelle Venäjän saatua pienen alueen [[Rajajoki|Rajajoen]] länsipuolelta. Vaikea neuvottelutehtävä oli toimiminen [[Moskovan rauha]]nvaltuuskunnan jäsenenä 1940. Voionmaa oli ehdolla myös vuoden 1944 Moskovassa solmitun välirauhan valtuuskuntaan.<ref name=lahteenmaki>{{Kirjaviite | Tekijä=Lähteenmäki, Maria | Nimeke=Väinö Voionmaa : Puolue- ja geopoliitikko | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2014 | Sivu= 18–21, 25–27, 74–77, 87, 124, 414| Tunniste={{ISSN|0073-2559}} | Isbn=978-952-222-556-6 | Selite=Historiallisia tutkimuksia, 264 }}</ref> Vielä ennen kuolemaansa hän ehti toimia [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhan]] rauhanvaltuuskunnan jäsenenä 1946–1947. Viimeksi mainituissa Voionmaan etuna oli hänen toimintansa sodan loppuvaiheissa Suomen sosiaalidemokraattisensosialidemokraattisen puolueen niin sanotussa hiljaisessa oppositiossa, joten hän nautti kaikkien osapuolten luottamusta.
 
== Suomalaisuusmies ==