Ero sivun ”Oulun Kärpät” versioiden välillä

Kärppien lajivalikoimaan kuului vuonna 1946 vain [[jalkapallo]] ja [[jääpallo]].<ref name="Mika61" /> Jääkiekko tuli mukaan 1947, ja ensimmäinen peli jääkiekossa pelattiin 1949. Jääkiekon erikoisseuraksi Kärpät muuttui vuonna 1974, kun jalkapallosta luovuttiin. Jääpallotoiminta oli lopetettu jo vuonna 1955.<ref name="Kulju_67" /> Seuran neljänneksi lajiksi ehdotettiin myös naisten [[pesäpallo]]a, mutta ehdotus ei saanut kannatusta.<ref name="Mika62" /> Lisäksi seuran lakkauttamisesta keskusteltiin vuonna 1957 johtokunnan kokouksessa surkean taloustilanteen takia. Toimintaa päätettiin tappioista huolimatta kuitenkin jatkaa.<ref name="s.68" />

 

 

== Historia ==

 

Kärpät ei lopulta selvinnyt edes liigakarsintaan vaan jäi runkosarjassa viidenneksi. I-divisioonan [[herrasmiespelaaja (Mestis)|”Fair Play” -pelaajaksi]] valittiin [[Marko Lapinkoski]]<ref name="palk" />. Kärppien talous oli jo niin huonossa kunnossa, että seura jätti oikeudelle hakemuksen velkasaneerauksesta. Velkojat eivät kuitenkaan enää hyväksyneet sitä, joten Kärpät Hockey Team haki itsensä [[konkurssi]]in.<ref name="Korpi" /> Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan joukkue saattoi saada pelioikeuden takaisin vasta siirryttyään ensin alemmalle sarjatasolle, joten Kärpät pelasi kaudella 1994–1995 II-divisioonassa.<ref name="s.100" />

 

=== 1994–1995: II-divisioona ===

 

Kärpät voitti runkosarjan myös kaudella {{SM-liigakausi|2005}} ja oli nyt paras joukkue sekä vieras- että kotiotteluissa.<ref name="viite54" /> Joukkue aloitti pudotuspelit 4–2 voitolla [[Espoo Blues]]ista. Joukkue koki kuitenkin pahan iskun, kun maalivahti Niklas Bäckström loukkaantui toisessa ottelussa. Bäckströmin tilalla pelasi koko pudotuspelien ajan [[Mika Pietilä]].<ref name="viite55" /> Osin tästä syystä suursuosikkina<ref name="viite56" /> pidetty Kärpät hävisi välierissä yllättäen Porin Ässille voitoin 1–3.<ref name="viite57" /> Pronssiottelussa Kärpät voitti kuitenkin HIFK:n maalein 6–2. Puolustaja [[Lasse Kukkonen]] oli pudotuspelien toiseksi tehokkain pelaaja 12:lla (5&nbsp;+&nbsp;7) tehopisteellään.<ref name="kiekkokirja" /><ref name="viite58" />

 

Kaudella {{SM-liigakausi|2006}} Kärpät voitti runkosarjan reilulla piste-erolla ja oli toiseksi paras sekä vieras- että kotijoukkueena. Kärpät teki liigassa eniten maaleja ja päästi niitä vähiten.<ref name="viite59" /> Pudotuspeleissä Kärpät ei hävinnyt historiallisesti kertaakaan. Puolivälierissä Lahden [[Pelicans]] kaatui 4–0, välierissä Espoon Blues 3-0 ja finaalissa Helsingin Jokerit 3-0.<ref name="viite60" /> Tšekkiläinen [[Michal Broš]] voitti pudotuspelien pistepörssin tehoillaan 6&nbsp;+&nbsp;6.<ref name="kiekkokirja" />

 

[[Kuva:Jokerit vs. Kärpät.JPG|right|thumb|175px|Kärpät ja Jokerit vastakkain kauden {{SM-liigakausi|2008}} puolivälierissä.]]

 

Kärpät voitti [[Oulun Kärppien runkosarjaottelut kaudella 2007–2008|kaudella 2007-2008]] runkosarjan jo neljännen kerran peräkkäin ja oli liigan paras kotijoukkue.<ref name="viite61" /> Puolivälierissä vastaan asettui Ilves, jonka Kärpät voitti otteluin 4–2.<ref name="viite62" /> Välierissä vastaan tuli Tappara, jonka Kärpät voitti suoraan neljässä ottelussa voitoin 4–0. Loppuottelussa vastassa oli Espoo Blues, jonka Kärpät voitti otteluin 4–1 ja sai samalla viidennen Suomen mestaruutensa.<ref name="viite63" /> [[Janne Pesonen]] voitti SM-liigan runkosarjan ja [[Hannes Hyvönen]] pudotuspelien pistepörssin.<ref name="kiekkokirja" />

 

=== 2009–2011: Alamäki ===

 

[[Oulun Kärpät kaudella 2008–2009|Kauteen 2008–2009]] Kärpät lähti kovia muutoksia kokeneella joukkueella: lähes koko joukkueen kärki oli vaihtunut ja valmentajaksi astui [[Matti Alatalo]]. Joukkueen toimitusjohtaja Juha Junno siirtyi kokonaan taloudelliselle puolelle ja joukkueen pelaajahankinnoista vastaavaksi urheilutoimenjohtajaksi nostettiin maalivahtivalmentaja Ari Hilli. Kärpät oli [[Jääkiekon SM-liigakausi 2008–2009|runkosarjassa]] vasta viides, mikä oli huonoin sijoitus sitten kauden 2001–2002.<ref name="SML hist" /> Puolivälierissä Kärpät voitti Jokerit voitoin 4–1 ja välierissä Espoo Bluesin 4–2, mutta loppuottelussa joukkue hävisi Jyväskylän [[JYP|JYP:lle]] voitoin 4–0. Mestaruus oli JYP:n ensimmäinen.<ref name="kiekkokirja" /><ref name="viite64" />

 

Kaudella {{SM-liigakausi|2009}} Kärpät menestyi runkosarjassa edellistäkin kautta heikommin ja sijoittui yhdeksänneksi. Kärppien runkosarjan sijoitus on ollut sitä huonompi viimeksi kaudella {{SM-liigakausi|1988}}, jonka päätteeksi Kärpät putosi liigasta.<ref name="SML hist" /> Ailahtelevien esitysten jälkeen seurajohto erotti Matti Alatalon ja päävalmentajaksi nimitettiin pitkäaikainen apuvalmentaja [[Mikko Haapakoski]]. Haapakosken astuminen päävalmentajaksi piristikin joukkueen esityksiä jonkin verran. Kärpät kohtasi ensimmäisellä kierroksella Espoo Bluesin, jonka se pudotti otteluvoitoin 1–2<ref name="viite65" />. Puolivälierissä Kärpät lähti altavastaajana runkosarjan voittajaa JYPiä vastaan, mutta onnistui nousemaan vielä 0-3 otteluvoitoista tasoihin ja viemään ratkaisun aina seitsemänteen peliin saakka. Sen Kärpät kuitenkin hävisi ja jäi ilman mitalia. Kärpät oli sitä ennen voittanut mitalin ennätyksellisesti seitsemänä kautena peräkkäin.<ref name="viite66" />

 

Kauteen 2010–2011 Kärpät lähti selkeänä tavoitteenaan päästä takaisin mitalikantaan. Ari Hilli oli siirtynyt jo syksyllä 2009 kokonaan maalivahtivalmentajaksi, ja urheilutoimenjohtajaksi palkattiin ex-puolustaja [[Harri Aho]]. Joukkueeseen hankittiin nimekkäitä pelaajia, kuten [[Kamil Kreps]], [[Marko Luomala]] ja [[Vladimir Sicak]], minkä lisäksi myös Pavel Rosa jatkoi joukkueessa. Tämän lisäksi joukkueeseen liittyi vielä ennen joulua tuttu tsekkivahvistus Petr Tenkrat sekä keväällä hyökkääjä [[Ivan Huml]] ja puolustaja [[Jan Snopek]]. Vaikka joukkue olikin nimekäs, se pelasi alkukauden kehnosti ja kamppaili sarjan sijoituksista 8-12. Tähän olivat syynä joukkueen huono kemia, sekä lukuisien suurten hankintojen (etupäässä Kamil Krepsin) alisuorittaminen. Muun muassa Luomala saikin lopulta lähteä joukkueesta, samoin try outin kautta vuoden sopimuksen saanut [[Jonathan Hedström]]. Myös maalivahtiongelma oli ilmeinen: ykkösmaalivahdiksi kaavailtu [[Petri Koivisto]] ei onnistunut, ja lopulta maalivahdiksi hankittiin [[SaiPa]]-vahti [[Ville Hostikka]]. Kauden päätteeksi koko joukkueen kärki oli käytännössä vaihtunut.

 

Kärpät on neljänneksi eniten Suomen mestaruuksia voittanut seura, ja 2000-luvun mestaruuksista se on saanut peräti seitsemän: [[jääkiekon SM-liigakausi 2003–2004|2004]], [[jääkiekon SM-liigakausi 2004–2005|2005]], [[jääkiekon SM-liigakausi 2006–2007|2007]], [[jääkiekon SM-liigakausi 2007–2008|2008]], [[jääkiekon SM-liigakausi 2013–2014|2014]], [[jääkiekon SM-liigakausi 2014–2015|2015]] ja [[jääkiekon SM-liigakausi 2017–2018|2018]]. Lisäksi Kärpillä on tältä vuosituhannelta kaksi hopeaa: [[jääkiekon SM-liigakausi 2002–2003|2003]] ja [[jääkiekon SM-liigakausi 2008–2009|2009]], ja kaksi pronssia: [[jääkiekon SM-liigakausi 2005–2006|2006]] ja [[jääkiekon SM-liigakausi 2015–2016|2016]]. Kärppien toinen menestysjakso oli 1980-luvulla, jolloin seura voitti ensimmäisen mestaruutensa ([[jääkiekon SM-liigakausi 1980–1981|1981]]), yhden hopean ([[jääkiekon SM-liigakausi 1986–1987|1987]]) ja peräti neljä pronssia ([[jääkiekon SM-liigakausi 1979–1980|1980]], [[jääkiekon SM-liigakausi 1983–1984|1984]], [[jääkiekon SM-liigakausi 1984–1985|1985]] ja [[jääkiekon SM-liigakausi 1985–1986|1986]]). Runkosarjan Kärpät on voittanut kahdeksan kertaa: 1987, 2005–2008, 2014, 2015 ja 2018. Runkosarjan voittaja saa [[Harry Lindbladin muistopalkinto|Harry Lindbladin muistopalkinnon]].<ref name="SML hist" />

 

=== Kansainvälisissä otteluissa ===

=== Pelaajatilastoja ===

 

{{palsta alku}}

{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}

|}

{{palsta loppu}}

 

=== Maratontaulukot ===

|-

|}

 

=== Kärppien tilastot vuodesta 1974 ===

 

<ref name="SML hist" />

{{palsta alku}}

{{palstanvaihto}}

 

 

{|

|-

B-nuorissa Kärpät voitti ensimmäisen mitalin vuonna 1984, kun se sijoittui toiseksi. B-nuoret oli hopealla myös 1985 ja ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1986. Tämän jälkeen B-nuoret on juhlinut mestaruutta 2000, 2015 ja 2016.<ref name="s.188" /><ref>http://www.leijonat.fi/uutiset/tuoreimmat/item/12881-b-nuorten-suomen-mestari-2015-karpat.html B-nuorten Suomen mestari 2015: Kärpät!</ref><ref>http://www.leijonat.fi/sarjat/b-nuorten-sm-sarja/item/16394-final-four-karpille-b-nuorten-suomen-mestaruus-helpottunut-olo.html Kärpille B-nuorten Suomen mestaruus</ref> Joukkue oli hopealla 1993 ja pronssilla 2009, 2011, 2017 ja 2018.<ref name="viite115" /> Kärpät on B-nuorten maratontaulukossa neljäntenä Jokerien, HIFK:n ja Ilveksen jälkeen.<ref name="s.188" />

 

 

 

 

== Lähteet ==

 

=== Viitteet ===

 

{{viitteet|sarakkeet|viitteet=

{{Jääkiekon Suomen mestarit}}

{{Jääkiekon mestarien liiga}}

{{Oulu}}

{{AvattavaLoppu}}