Ero sivun ”Ristiretkiaika” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
→Päättyminen: Lisätty viimeisiä tutkimuksia Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 7:
== Päättyminen ==
Ristiretkiajan katsotaan päättyvän, kun Suomen alueen asukkaat siirtyvät selvästi kristillisiin hautaustapoihin. Länsi-Suomessa tämä tapahtuu lopullisesti vuoteen 1250 tultaessa, Itä-Suomessa ja Karjalassa myöhemmin. [[Kristinuskon historia Suomessa#Ensimmäiset kosketukset kristinuskoon|Kristinuskon leviäminen Suomeen]] oli kuitenkin alkanut jo aikaisemmin. Bysantin kirkko oli ulottanut toimintansa Karjalan kannakselle sekä Etelä-Savosta aina Etelä-Karjalaan jo 900-luvulla. Pogostoja oli aina Suur-Hollolassa asti, pohjousessa Suur-Juvalla. Näissä on suorirettu kaivauksia, kuten Lappeen Kayskilassakin. Ristiretkiajan katsotaan olleen rauhatonta aikaa, sillä Suomi jäi keskelle kahden laajentumishaluisen valtakunnan ([[Ruotsi]] ja [[Novgorod]]) sekä kirkkokunnan ([[katolinen kirkko|katolinen]] ja [[ortodoksisuus|ortodoksinen]]) yhteentörmäystä.
Ristiretkiaikaan ajoittuvat löydöt ovat peräisin lähinnä Lounais-Suomesta, Hämeestä, Etelä-Savosta ja Laatokan Karjalasta. Pienempi määrä asutusta oli muuallakin.
| |||