Ero sivun ”Vaasan palo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wikipediassa lähteiden pitää olla julkaistuja, arkistoissa olevat alkuperäisasiakirjat eivät kelpaa. Tulkitsen kuitenkin tuota lisäystä siten, että Mäkelän kirjassa on ilmeisesti käsitelty Aspelinin osuutta.
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 6:
Palon aiheutti mahdollisesti vahingossa [[vöyri]]läinen [[torppari]] Mårten Pehrinpoika Ohls pudottaessaan piipun sytyttämiseen käyttämänsä tulitikun turvepehkuun. Teoria perustuu siihen, että 1900-luvun alussa ylös kirjatun, usean henkilön kautta kulkeneen muistitiedon mukaan joku vöyriläinen olisi tunnustanut vuonna 1853 Vaasan lasaretissa kuolinvuoteellaan lääkäri Mathias Christian Churbergille sytyttäneensä palon tällä tavalla. Churbergin kerrotaan välittäneen tarinan eteenpäin omalla kuolinvuoteellaan vuonna 1865. Vuonna 2006 joukko historiantutkijoita päätteli, että tämä vöyriläinen oli todennäköisesti Ohls, jonka kuolinaika sopii kertomukseen. Vöyristä markkinamatkalle tullut Ohls olisi ryypännyt [[kievari]]ssa [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] Ojaniemessä, kävellyt sieltä Vaasaan, nukkunut kauppias Aurénin pehkuvarastossa pois humalaansa ja sytyttänyt piippunsa aamulla [[krapula]]ssa. Palon sytyttyä hän pakeni kaupungista ratsain.<ref name="HS">Eeva Palm: [https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004434373.html Vaasan palon syy selvisi 154 vuoden jälkeen] Helsingin Sanomat 20.10.2006.</ref>
 
Vaasan maistraatti tutki palon syttymistä vuonna 1852, mutta ei saanut syyllistä selville. Sytyttäjäksi epäiltiin ensin kahta kauppias Aurénin piikaa ja sitten jotakuta Vöyristä, koska kauppiaan pihamaalta löydettiin palon jälkeen vöyriläistyyppiset kiesit.<ref name="HS" /> Tärkein kuulusteltava oli ensimmäisenä liekit nähnyt Aurénin kauppa-apulainen Gustaf Hoof, jonka mukaan Aurénin talossa ei palon syttymispäivänä ollut ketään matkalaista, ainoastaan palvelusväki.{{lähde}} Yksikään lähes 30 kuulusteltavasta ei maininnut nähneensä paikalta paennutta ratsukkoa, eivät edes epäiltyinä olleet Aurénin alustalaiset.{{lähde}} Lisäksi Hoofin todistuksen perusteella palo olisi alkanut vajan ulkopuolelta<ref>Anneli Mäkelä, ''Vaasan historia III'', 1985, s. 397.</ref>. Lehtori Henrik Emanuel ”Manne” Aspelin julkaisi vuonna 1894 ''Wasa stads historia'' -teoksessa kuvauksen, jonka mukaan palon olisi aiheuttanut piippunsa kanssa tuhertanut vöyriläinen matkamies, joka hyppäsi pihalla hevosensa selkään ja laukkasi pakoon.{{lähde}}Lähteenä on käytetty maistraatin kuulustelupöytäkirjoja. Sen sijaan Aspelinin tarinassa vöyriläisestä sytyttäjästä ei ole mitään lähdeviitettä, mitä mm. <ref>Anneli Mäkelä, (''Vaasan historia III)'', on1985, arvostelluts. 397.</ref>
 
==Lähteet==