Ero sivun ”Fredrik IV” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Fredrikin hallintokausi alkoi sodalla [[Ruotsi]]a vastaan. Tanskan liittolaisina olivat [[Puola]] ja [[Venäjä]], ja tämä "[[Suuri Pohjan sota|Suureksi Pohjan sodaksi]]" nimetty sota kesti yli 20 vuotta. Tanskan tavoitteena oli vallata Ruotsilta [[Skoone]], ja Ruotsin liittolaiselta [[Holstein-Gottorp]]in herttuakunnalta oli tarkoitus ottaa [[Schleswig|Slesvig]]. Tanskan sotaretki loppui kuitenkin lyhyeen, sillä Fredrikin serkku, Ruotsin kuningas [[Kaarle XII]] pakotti tanskalaiset rauhaan jo vuonna [[1700]], sodan ensimmäisenä vuonna.
 
Fredrik ei lannistunut vuoden 1700 tappiosta, vaan aloittiodotti Ruotsinsopivaa vastaisenhetkeä sodanliittyäkseen uudelleen Suureen Pohjan sotaan. Tällainen hetki tuli vuonna [[1709]], kun Ruotsi kärsi [[Pultavan taistelu]]ssa suuren tappion Venäjää vastaan. Tanskan armeijanjoukot tekivät maihinnousun Skooneen, mutta heidän armeijansa suoritukset olivat jälleen kehnonlaisia,. muttaTanskan liittolainen Venäjä ajoi kuitenkin Ruotsin niin ahtaalle, että lopulta Tanskakin saattoi esiintyä sodan voittajana. Frederiksborgin rauhassa [[1720]] Tanska sai Ruotsilta sotakorvauksia. Holstein-Gottorpin herttuakunnalta se sai Slesvigin. Saalis jäi aika pieneksi, kun ottaa huomioon, että Suuri Pohjan sota oli Tanskalle erittäin raskas koettelemus.
 
Sotimisen ohella Fredrik ehti tehdä kaikenlaista muutakin, sillä hän oli älykäs ja aikaansaava kuningas. [[Maaorjuus]] lakkautettiin [[Själlanti|Själlannissa]] vuonna [[1702]], kouluja rakennettiin, ja [[gregoriaaninen kalenteri]] otettiin käyttöön. Fredrik oli myös innokas kristinuskon levittäjä. Hänen aloitteestaan lähetyssaarnaajia lähetettiin muun muassa [[Intia]]an ja [[Grönlanti]]in. Fredrik harrasti myös kulttuuria ja oli erityisen kiinnostunut arkkitehtuurista.