Ero sivun ”Sibeliuksen puisto” versioiden välillä

Nykyisen Sibeliuksen puiston alueella sijaitsivat 1800-luvulla Bråvalla-, Kinnekulla- ja Miramar -nimiset huvilat.<ref name=vihreatsylit />. Bråvallan huvilan päärakennus on edelleen jäljellä puiston pohjoislaidalla. Siinä toimi vuoteen [[2011]] saakka päiväkoti Piilopirtti, mutta vuonna [[2016]] kaupunki myi rakennuksen asuintaloksi.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = Lauri Malmberg | Otsikko = Helsinki myy Sibeliuksen puiston huvilan asunnoiksi – päiväkoti väistyi sisäilmaongelmien vuoksi | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 28.6.2016 | www = http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002908286.html | Viitattu = 18.4.2019}}</ref> Myös Villa Humlevik eli [[Pauligin huvila]] puiston etelälaidalla on edelleen jäljellä, ja on nykyisin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen käytössä.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://pauliginhuvila.munstadi.fi/historia/ | Nimeke = Villa Humlevik eli Pauligin huvila | Viitattu = 3.3.2017}}</ref>

Kun [[Töölö]] vuonna [[1906]] [[asemakaava|asemakaavoitettiin]], myös nykyinen puistoalue suunniteltiin jaettavaksi rakennuskortteleiksi, mutta vuonna [[1916]] se päätettiin muuttaa puistoksi.<ref name=vihreatsylit /> Aluksi puiston nimenä oli Humallahden puisto. Nykyisen nimensä se sai vuonna [[1945]] säveltäjämestari [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] 80-vuotispäivän kunniaksi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin myös [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintieltä]] Mechelininkadulle, puiston laidalle johtavan entisen Kammionkadun nimi muutettiin Sibeliuksenkaduksi.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 135 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref>