Ero sivun ”Toimitusministeristö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Alun perin toimitusministeristöllä on tarkoitettu hallitusta, joka on jättänyt eronpyyntönsä, mutta joka silti jatkaa toistaiseksi toimintaansa, yleensä valtionpäämiehen pyynnöstä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostetuksi.<ref name=Kastari>{{kirjaviite | Tekijä = Kastari, Paavo | Nimeke = Suomen valtiosääntö | Sivu = 143–144 | Julkaisija = Suomen lakimiesyhdistys | Vuosi = 1977 | Tunniste = ISBN 951-9027-32-7}}{{Parempi lähde|Yli 40 vuotiasta kirjaa ei pidä käyttää valtiosääntöoikeuden lähteenä.}}</ref> Täten hallitus- ja hallintovallan käytössä ei voi syntyä tilannetta, jolloin [[toimivalta]]ista hallitusta ei olisi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |nimeke =Lausunto: Toimitusministeristön asema|tekijä=|julkaisu=Oikeuskanslerinvirasto|ajankohta=2019-03-05|julkaisija=|arkisto= http://web.archive.org/web/20190308151941/https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |viitattu=2019-03-08 }}</ref> Laajentuneessa merkityksessä toimitusministeriöllä voidaan tarkoittaa myös [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] nimittämää [[virkamieshallitus]]ta, jolla ei alun perinkään ole selvää parlamentaarista pohjaa.<ref name=Kastari />
[[Parlamentarismi]]n periaatteen mukaisesti valtioneuvoston jäsenten on nautittava eduskunnan luottamusta. Jos eduskunta antaa hallitukselle tai jollekulle sen ministerille [[epäluottamuslause]]en, esimerkiksi [[välikysymys|välikysymyksen]] yhteydessä, hallituksen tai ministerin on jätettävä eronpyyntönsä.<ref name=Merikoski>{{kirjaviite | Tekijä = Merikoski, Veli & Vilkkonen, Eero | Nimeke = Suomen julkisoikeus pääpiirteittäin | Sivu = 84 | Luku = Parlamentaarinen järjestelmä | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1982 | Tunniste = ISBN 951-0-11246-1}}</ref> Tapaukset, joissa hallitus on kaatunut eduskunnan nimenomaisesti antamaan epäluottamuslauseeseen, ovat kuitenkin olleet harvalukuisia.<ref name=Merikoski /> Paljon yleisempää on ollut, että hallitus on jättänyt eronpyyntönsä, kun jokin hallituksen tärkeänä pitämä esitys ei ole tullut eduskunnassa hyväksytyksi tai muutoin on ilmeistä, että hallituksella ei ole riittävää kannatusta.<ref name=Merikoski /> Lisäksi, vaikka asiasta ei valtiosäännössä olekaan nimenomaista säännöstä, on vakiintunut tavaksi, että [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaalien]] jälkeen hallitus jättää aina eronpyyntönsä riippumatta vaalien tuloksesta.<ref name=Merikoski /> Tämä onkin viime vuosikymmeninä ollut yleisin syy hallituksen eroamiseen, sillä vuodesta 1983 lähtien useimmat hallitukset ovat istuneet koko vaalikauden. Aikaisemmin oli tapana, että hallitus "jätti paikkansa käytettäväksi" myös tasavallan presidentin vaihduttua tai uuden toimikauden alettua.<ref name=Merikoski />
Kun Suomessa vanha hallitus on antanut eronpyyntönsä, se jatkaa perinteisesti eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua.<ref name="ttp">{{Verkkoviite|Osoite= http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:toimitusministerist%C3%B6 |Nimeke =Toimitusministeristö|Tekijä=Saraviita, Ilkka|Julkaisu=Tieteen termipankki|Ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=8.1.2018 }}</ref> Vaalituloksen valmistumisen jälkeen vanha hallitus esittää eronpyynnön, minkä jälkeen tasavallan presidentti kuitenkin säännönmukaisesti kehottaa sitä jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes kansanedustuslaitoksen uudet ja uudelleen valitut kansanedustajat pääsevät yhteisymmärrykseen uudesta hallituksesta, jolloin sellainen sitten nimitetään.{{Lähde}}
| |||