Ero sivun ”Harjunpäänjoki” versioiden välillä

1 797 merkkiä poistettu ,  11 kuukautta sitten
p
Malline: Kansalaisen karttapaikka -> Karttapaikka, using AWB
p (kh, replaced: ennen kun → ennen kuin, typos fixed: km pituinen → km:n pituinen using AWB)
p (Malline: Kansalaisen karttapaikka -> Karttapaikka, using AWB)
 
| valuma-alue = 512
}}
'''Harjunpäänjoki''' (eri jokiosuuksilla nimenä myös '''Kaasmarkunjoki''', '''Kullaanjoki''' ja '''Joutsijoki''') on [[Satakunta|Satakunnassa]] virtaava 34 &nbsp;km pitkä joki. Sen alkulähteenä on [[Kullaa]]lla [[Ulvila]]ssa sijaitseva [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvi]]. Joki virtaa entisen Kullaan kunnan, sekä Ulvilan ja [[Pori]]n kaupunkien alueella, ennen kuin se laskee Kokemäenjokeen noin 13 kilometriä Kokemäenjoen suistosta. Harjunpäänjoki on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] oikeanpuoleinen [[sivujoki]]. Joki on pinta-alaltaan 512 &nbsp;km² suuruisen [[Harjunpäänjoen valuma-alue]]en laskujoki, [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärven]] pääasiallinen laskujoki ja samalla osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ä, joka laskee Kokemäenjoen mukana [[selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]n edustalla sijaitsevaan [[Pihlavanlahti|Pihlavanlahteen]].<ref name=rannikkokp/><ref name=oivarannikko/><ref name=kpoiva/>
 
Kesäkuussa 2015 tehtiin päätös, jonka mukaan joen uoma tullaan Holminkosken kohdalta kääntämään Kokemäenjokeen Porin ja Ulvilan välistä rajaa pitkin. Tulvasuojelun vuoksi toteutettava uusi uoma on noin kahden kilometrin pituinen. Joen nykyisestä alajuoksusta tulee järvi, jonne jatkossa pumpataan vettä.<ref name="kääntö"/>
== Joen kulku ==
=== Joutsijoki ===
Harjunpäänjoen, tai alkupaikassaan Joutsijoen, alkulähde on [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvi]], jonka [[luusua]] sijaitsee järven kaakkoisosan Tammenlahdella. Joutsijärven pinta on noin 44,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja joelle tulee matkan aikana pudotusta yli 40 metriä, mikä näkyy koskina ja virtauksina.<ref name=kp/><ref name=oiva/>
 
Joutsijärvi on säännöstelty järvi ja järven pinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla. Säännöstelyyn kuuluu, että Joutsijoessa on virtausta myös kuivimpina vuodenaikoina.<ref name=vedet/> Säännöstelyn tarkoituksena on turvata [[Pori]]n kaupungin talousveden saanti, sillä Porin vesi ottaa raakavettä Joutsijärven länsipuolella sijaitsevasta [[Tuurujärvi|Tuurujärvestä]]. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa kolmen kapean salmen kautta, joiden läpi vesi virtasi ennen vedenottoa Tuurujärvestä Joutsijärveen, mutta vedenoton myötä virtaussuunta on kääntynyt päinvastaiseksi. Joutsijoki on näin ollen myös Tuurujärven luontainen laskujoki.<ref name=vedet/><ref name=vesi/>
Joutsijoen virtausta ja järven pintaa säätelee joen suulla oleva Tammen säännöstelypato. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan Joutsijärvestä saadaan juoksuttaa järven pinnan ollessa säännöstelyrajojen välillä enintään 4 m<sup>3</sup>/s. Kuitenkin juoksutuksen Joutsijokeen on oltava vähintään 0,15 m<sup>3</sup>/s. Joutsijärven [[luusua]]ssa on ollut pato jo 1700-luvulta lähtien, jolloin pato rakennettiin [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] toimesta.<ref name="rannikko"/><ref name="suoj"/>
 
Pato säätelee joen virtausta pari kilometriä joen alajuoksulle sijaitsevalle [[Sahalahti (Ulvila)|Sahalahdelle]] saakka. Sahalahti on järvimäinen joen [[suvanto]]kohta, jonka ala on hieman alle kolme hehtaaria. Joutsijärven ja Sahalahden välissä virtaavat kaksi noin 40-50 metriä pitkää koskea, ''Paattikoski'' ja ''Pitkäkoski''.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_sahalahti/> Sahalahti on padottu pohjapadolla, joka nostaa joen pintaa noin 50 &nbsp;cm. Padon alapuolelta alkaa noin 40 metriä pitkä ''Sahakoski''.<ref name="rannikko"/>
 
Joki virtaa [[Koski (Kullaa)|Koskin]] kylälle asti metsäisen maaston läpi. Koskin kylän läpi virratessaan joessa on ''Äijänkosken'' pato, jonka yhteydessä on vanha mylly. Pato muodostaa samalla Koskin kylän kohdalle jokeen pienen suvannon. Hieman alempana joessa on toinen vanha pato, jossa on toiminut vanha mylly.<ref name="rannikko"/>
 
Koko Joutsijoen yläjuoksu Koskin kylästä alkaen aina Joutsijärvelle saakka muodostaa pitkän ja vaihtelevan koskijakson, jossa vuorottelevat nopea- ja hidasvirtaiset osuudet, padot ja suvannot. Joki on yläjuoksullan selvästi kapeampi ja vähävetisempi alajuoksullaan. Uoma on pääosin 2-42–4 m leveä ja pudotusta Joutsijärven ja Koskin kylän välisellä Koskijaksolla on putouskorkeutta 15 m.<ref name="rannikko"/>
 
Koskin kylän jälkeen joki virtaa peltoaukeiden läpi [[Kullaa]]n entisen kuntakeskuksen [[Kangas (Kullaa)|Kankaan]] sivuitse, missä jokea aletaan kutsua [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkon]] kohdalla Kullaanjoeksi.<ref name="rannikko"kp/><ref name=kp"rannikko"/>
 
=== Kullaanjoki ===
=== Kaasmarkunjoki ===
 
Leineperin jälkeen joki virtaa tasaisella maalla peltoaukeiden lävitse Kaasmarkun ja Leineperin väliselle ''Solakoskelle'', jota edeltää laajempi suvantolampi. Solakoski on padottu ja sen pudotuskorkeus on 2,7 metriä ja sillä on pituutta noin sata metriä. Kosken partaalla on sijainnut Leineperin ruukin vanhoja teollisuuslaitoksia.<ref name="rannikko"/>
 
[[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] kylälle virratessaan, ''Kaasmarkun Tehtaankosket'' muodostavat yli kilometrin pituisen pitkän koskijakson. Sillat ja välisuvannot jakavat koskijakson kolmeen osaan, jotka ovat ''Ylinen-, Keskinen-, ja Alinen Tehtaankoski.'' Tehtaankoskien putouskorkeus on 9,6 m. Jokaisella kolmella koskiosuudella on vanha vesimyllyn paikka. Tehtaankoskien jälkeen alajuoksulla on Kaasmarkun kylällä muutama pohjapato ja pienempi koski.<ref name="rannikko"/>
== Valuma-alue ==
{{pääartikkeli|[[Harjunpäänjoen valuma-alue]]}}
Joutsijärvi on Harjunpäänjoen alkulähde ja valuma-alueen suurin järvi. Joutsijärven ja siihen yhteydessä olevan [[Tuurujärvi|Tuurujärven]] lisäksi valuma-alueen merkittävät järvet ovat [[Palusjärvi]] ja [[Pyhäjärvi (Kullaa)|Pyhäjärvi]]. Palusjärven vedet laskevat ''Palusjokea'' pitkin Pyhäjärveen, jonka 2,4 &nbsp;km pitkä laskujoki ''Pyhäjärvenjoki'' yhtyy Kullaanjokeen Kankaan ja Leineperin välissä. Palus- ja Pyhäjärvien yhteinen valuma-alue muodostaa koko joen 512 &nbsp;km² valuma-alueesta viidesosan.<ref name=vedet"rannikko"/><ref name="rannikko"vedet/><ref name=kp_pyhajarvenjoki/>
 
Joen valuma-alueella on Joutsijärven, Tuurujärven, Palusjärven ja Pyhäjärven lisäksi useita pienempiä järviä, joista suurimmat ovat [[Levajärvi]], josta Kullaanjokeen laskee 13 kilometriä pitkä ''Levaoja'', sekä [[Harjavalta|Harjavallassa]] sijaitsevat [[Juupajärvi (Harjavalta)|Juupajärvi]], [[Katinhäntä (Harjavalta)|Katinhäntä]] ja [[Pitkäjärvi (Harjavalta)|Pitkäjärvi]], joiden yhteinen laskujoki, 16 &nbsp;km:n pituinen [[Juupajoki (Harjunpäänjoen sivujoki)|Juupajoki]] laskee Kullaanjokeen Leineperistä yläjuoksulle päin.<ref name=vedet"rannikko"/><ref name="rannikko"vedet/><ref name=kp_juupajoki/><ref name=kp_levaoja/>
 
Muita pieniä sivujokia ovat jokeen Kaasmarkussa laskeva, peltoaukeilta alkunsa saava ''Kovelinoja'', sekä Harjunpäässä laskeva ''Haukioja'', jonka latvavesillä sijaitsee pieni [[Haukijärvi (Ulvila)|Haukijärvi]].<ref name="rannikko"/><ref name=kp_kovelinoja/><ref name=kp_haukioja/>
[[Koski (Kullaa)|Koskin]] kylässä on ollut toiminnassa muitakin myllyjä, jotka ovat sijainneet ''Äijänkoskessa'' ja sen alisessa ''Sippolankoskessa''. Äijänkoskessa on ollut mylly 1850-luvulta lähtien, ja vanhaa kosken partaalla olevaa myllyrakennusta ja sen uittoränniä ylläpidetään kylämaisemassa. Joki on ollut [[uitto]]väylänä aina vuoteen 1957 asti.<ref name="rannikko"/><ref name="museo"/>
 
[[Leineperin ruukki]] perustettiin Kullaanjoen varteen vuonna 1771. [[Antti Ahlström]] osti ruukin vuonna 1877 ja [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n toimesta Leineperiin perustettiin myös saha. Leineperi tunnetaan sahanpaikkana jo tätä varhaisemmalta ajalta, kun [[Anolan kartano]] rakennutti sahan 1630-luvulla. [[Masuuni]] lopetti toimintansa 1891 ja raudan valmistus lopetettiin 1900-luvun alussa. Leineperin ruukkialue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.<ref name="maisemarannikko"/><ref name="rannikkomaisema"/><ref name="museo"/><ref name="palvelut"/> Leineperin Emäntäkoulunkoskessa on aikoinaan toiminut rautaruukin ja sahan lisäksi myös meijeri.<ref name="rannikko"/>
 
Leineperin kylältä alajuoksulle olevassa Solakoskessa sijaitsi [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] vuonna 1786 perustamia teollisuuslaitoksia. Paikalla on ollut muun muassa erilaisia [[Paja|pajoja]] sekä [[Valssaus|valssaamo]]. Nykyään koskessa on vielä jäljellä pato.<ref name="rannikko"/>
Joen lukuisat koskipaikat tekevät siitä suositun virkistyskalastajien keskuudessa. Se on myös ainoa osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä, jonne mereltä nousevilla kaloilla on vapaa kulkuyhteys. Merkittäviä kalalajeja ovat muun muassa [[taimen]], [[lohi]] ja [[vaellussiika]].<ref name="ely"/>
 
Turun maaseutuelinkeinopiirin kalatalousyksikkö on 10.01.1997 määrännyt koski- ja virtapaikat Kaasmarkun-Harjunpäänjoessa välillä Joutsijärvi-Kokemäenjoki (käytännössä siis Kullaalta Poriin asti) lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Jokamiesoikeuksiin perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisen viehekalastusmaksun nojalla kalastaminen on kielletty! Kalastusta voidaan harjoittaa vain Kaasmarkun – Suoliston kalastuskunnan luvalla ja pyydysmerkillä.<ref name="kaasmarkku.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaasmarkku.fi/kalastus/|nimeke=Kalastus - Kaasmarkun Vanhemmat ry|julkaisu=www.kaasmarkku.fi|viitattu=2016-04-02}}</ref>
 
Kalastuskuntien vesialue Kaasmarkunjoessa alkaa entisen Kullaan rajalta jatkuen kylän ohi Tampereen tielle saakka ja sen jälkeen noin 500 metriä  joen pohjoisrantaa. Myös Lanningin alueella on kyläämme kuuluvaa jokialuetta. Lisäksi vesialueisiin kuuluvat muut kylien alueilla olevat yhteiset vesialueet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaasmarkku.fi/kalastus/|nimeke=Kalastus - Kaasmarkun Vanhemmat ry|julkaisuname=www."kaasmarkku.fi|viitattu=2016-04-02}}<"/ref>
 
Meritaimen-/lohikantojen turvaamiseksi on Kaasmarkun sekä Suoliston kalastuskunnan hallitus päättänyt, että kyseisen lajin kalastuskielto on voimassa toistaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaasmarkku.fi/kalastus/|nimeke=Kalastus - Kaasmarkun Vanhemmat ry|julkaisuname=www."kaasmarkku.fi|viitattu=2016-04-02}}<"/ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="rannikko">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/files/files/selvitykset%20ja%20suunnitelmat/Kokemaenjoen_%20ja_sen_sivuhaarojen_kalataloudelliset_kunnostustarpeet.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet| Tekijä = Rannikko, Leena |ajankohta = kesäkuu 2006 |Julkaisija = Työvoima ja elinkeinokeskus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>
 
* <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp>{{Karttapaikka| Harjunpäänjoki, Pori |6826502|230753|mittakaava=8|viitattu=17.4.2019}}</ref>
 
* <ref name=kp_haukioja>{{Karttapaikka| Haukioja, Ulvila |6825742|232793|mittakaava=8|viitattu=17.4.2019}}</ref>
* <ref name=kp>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Pori&srs=EPSG%3A3067&y=6826502&x=230753&lang=fi | Nimeke = Harjunpäänjoki, Pori | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_kovelinoja>{{Karttapaikka| Kovelinoja, Ulvila |6823177|233942|mittakaava=8|viitattu=17.4.2019}}</ref>
 
* <ref name=kp_juupajoki>{{Karttapaikka| Juupajoki, Ulvila |6821781|240398|mittakaava=8|viitattu=17.4.2019}}</ref>
* <ref name=kp_haukioja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Haukioja%2C+Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6825742&x=232793&lang=fi | Nimeke = Haukioja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_levaoja>{{Karttapaikka| Levaoja, Ulvila |6823147|241254|mittakaava=8|viitattu=17.4.2019}}</ref>
 
* <ref name=kp_pyhajarvenjoki>{{Karttapaikka| Pyhäjärvenjoki, Ulvila |6823467|240796|mittakaava=8|viitattu=17.4.2019}}</ref>
* <ref name=kp_kovelinoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kovelinoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823177&x=233942&lang=fi | Nimeke = Kovelinoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_sahalahti>{{Karttapaikka| Sahalahti, Ulvila |6826145|244514|mittakaava=8|viitattu=17.4.2019}}</ref>
 
* <ref name=kp_juupajoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Juupajoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6821781&x=240398&lang=fi | Nimeke = Juupajoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_levaoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Levaoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823147&x=241254&lang=fi | Nimeke = Levaoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_pyhajarvenjoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvenjoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823467&x=240796&lang=fi | Nimeke = Pyhäjärvenjoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_sahalahti>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Sahalahti%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6826145&x=244514&lang=fi | Nimeke = Sahalahti, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
 
* <ref name=kp_leineperi>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=240034&n=6822620&scale=80000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi | Nimeke = Leineperi, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>
 
* <ref name=kp_holminkoski>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=227320&n=6828614&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi | Nimeke = Holminkoski | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>
 
*<ref name="kääntö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194983949953/artikkeli/tulvasuojelu+harjunpaanjokeen+rakennetaan+kaantouoma+porissa.html | Nimeke = Tulvasuojelu: Harjunpäänjokeen rakennetaan kääntöuoma Porissa | Ajankohta = 1.6.2015 | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 1.6.2015}}</ref>
 
*<ref name="palvelut">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kokemaenjoki.net/sivujoet/palvelut/ | Nimeke =Sivujoet | Ajankohta = | Julkaisija =kokemaenjoki.net | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="vesi">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.pori.fi/porinvesi/palvelut/talousvedenhankinta.html | Nimeke =Talousveden hankinta | Ajankohta = | Julkaisija =Porin vesi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="kokemäenjoki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/etusivu/kokemaenjoki | Nimeke = Kokemäenjoki | Ajankohta = | Julkaisija = kokemaenjoki.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="yleistä">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.net/sivujoet/yleista/ | Nimeke = Harjunpäänjoki | Ajankohta = | Julkaisija = kokemaenjoki.net | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="vedet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ulvila.fi/docs/file/Ymparisto/Kullaan%20vedet_nettilaatu.pdf | Nimeke =Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö| Tekijä =Ahlman, Santtu | Julkaisija =Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi | Isbn = 978-951-98658-4-3 | Ajankohta = 2013 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="suoj">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/porinvesi/5tagOiEsz/Joutrapsuoj.pdf | Nimeke =Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma| Tekijä =Ojala, Eija; Salokangas, Susanna; Ojanen, Mikko | Julkaisija = Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi | Ajankohta = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="maisema">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/KatsonMaalaismaisemaa/Inventointilomake_harjunpaanjokilaakso_3.pdf | Nimeke = Harjunpäänjoen kulttuurimaisema | Ajankohta = | Julkaisija = Satakuntaliitto | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="rauhala">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.winnova.fi/asiakaskuvat/1/kesahotelli_rauhala.pdf| Nimeke = Rauhala | Ajankohta = | Julkaisija = winnova.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="vikkula">{{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=102758&ttyyppi=pdf&kunta_id=886| Nimeke = Kivikautisten asuinpaikkojen kaivauskertomus | Tekijä = Vikkula, Anne | Ajankohta = 19.2.1982 | Julkaisija = kulttuuriymparisto.nba.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="kultt">{{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=293010019| Nimeke = Rauhala | Tekijä = | Ajankohta = 7.11.1996 | Julkaisija = kulttuuriymparisto.nba.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="museo">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kulttuuritoimi/satakunnanmuseo/6F3cpzdB3/eilen_tanaan_huomenna_web.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Nimeke = Satakunnan kulttuuriympäristöt | Tekijä = |ajankohta = |Julkaisija = Satakunnan museo | Viitattu = 18.8.2015 }}</ref>
 
*<ref name="hkm">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?url=matkailu/MatkailuHistoriallisetKohteet.xml| Nimeke = Historialliset kohteet ja museot | Tekijä = | Ajankohta = 7.11.1996 | Julkaisija = Ulvilan kaupunki | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
 
*<ref name="ely">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/Harjunp%C3%A4%C3%A4njoen%20alaosan%20kalataloudellinen%20kunnostus%20alkaa%20.aspx |Julkaisija = Varsinais-Suomen ELY-keskus| Nimeke = Harjunpäänjoen alaosan kalataloudellinen kunnostus alkaa| Viitattu = 23.11.2012}}</ref>
}}
18 830

muokkausta