Ero sivun ”Harjunpäänjoki” versioiden välillä

'''Harjunpäänjoki''' (eri jokiosuuksilla nimenä myös '''Kaasmarkunjoki''', '''Kullaanjoki''' ja '''Joutsijoki''') on [[Satakunta|Satakunnassa]] virtaava 34 &nbsp;km pitkä joki. Sen alkulähteenä on [[Kullaa]]lla [[Ulvila]]ssa sijaitseva [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvi]]. Joki virtaa entisen Kullaan kunnan, sekä Ulvilan ja [[Pori]]n kaupunkien alueella, ennen kuin se laskee Kokemäenjokeen noin 13 kilometriä Kokemäenjoen suistosta. Harjunpäänjoki on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] oikeanpuoleinen [[sivujoki]]. Joki on pinta-alaltaan 512 &nbsp;km² suuruisen [[Harjunpäänjoen valuma-alue]]en laskujoki, [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärven]] pääasiallinen laskujoki ja samalla osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ä, joka laskee Kokemäenjoen mukana [[selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]n edustalla sijaitsevaan [[Pihlavanlahti|Pihlavanlahteen]].<ref name=rannikkokp/><ref name=oivarannikko/><ref name=kpoiva/>

Harjunpäänjoen, tai alkupaikassaan Joutsijoen, alkulähde on [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvi]], jonka [[luusua]] sijaitsee järven kaakkoisosan Tammenlahdella. Joutsijärven pinta on noin 44,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja joelle tulee matkan aikana pudotusta yli 40 metriä, mikä näkyy koskina ja virtauksina.<ref name=kp/><ref name=oiva/>

Pato säätelee joen virtausta pari kilometriä joen alajuoksulle sijaitsevalle [[Sahalahti (Ulvila)|Sahalahdelle]] saakka. Sahalahti on järvimäinen joen [[suvanto]]kohta, jonka ala on hieman alle kolme hehtaaria. Joutsijärven ja Sahalahden välissä virtaavat kaksi noin 40-50 metriä pitkää koskea, ''Paattikoski'' ja ''Pitkäkoski''.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_sahalahti/> Sahalahti on padottu pohjapadolla, joka nostaa joen pintaa noin 50 &nbsp;cm. Padon alapuolelta alkaa noin 40 metriä pitkä ''Sahakoski''.<ref name="rannikko"/>

Joki virtaa [[Koski (Kullaa)|Koskin]] kylälle asti metsäisen maaston läpi. Koskin kylän läpi virratessaan joessa on ''Äijänkosken'' pato, jonka yhteydessä on vanha mylly. Pato muodostaa samalla Koskin kylän kohdalle jokeen pienen suvannon. Hieman alempana joessa on toinen vanha pato, jossa on toiminut vanha mylly.<ref name="rannikko"/>

Koko Joutsijoen yläjuoksu Koskin kylästä alkaen aina Joutsijärvelle saakka muodostaa pitkän ja vaihtelevan koskijakson, jossa vuorottelevat nopea- ja hidasvirtaiset osuudet, padot ja suvannot. Joki on yläjuoksullan selvästi kapeampi ja vähävetisempi alajuoksullaan. Uoma on pääosin 2-42–4 m leveä ja pudotusta Joutsijärven ja Koskin kylän välisellä Koskijaksolla on putouskorkeutta 15 m.<ref name="rannikko"/>

Koskin kylän jälkeen joki virtaa peltoaukeiden läpi [[Kullaa]]n entisen kuntakeskuksen [[Kangas (Kullaa)|Kankaan]] sivuitse, missä jokea aletaan kutsua [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkon]] kohdalla Kullaanjoeksi.<ref name="rannikko"kp/><ref name=kp"rannikko"/>

Leineperin jälkeen joki virtaa tasaisella maalla peltoaukeiden lävitse Kaasmarkun ja Leineperin väliselle ''Solakoskelle'', jota edeltää laajempi suvantolampi. Solakoski on padottu ja sen pudotuskorkeus on 2,7 metriä ja sillä on pituutta noin sata metriä. Kosken partaalla on sijainnut Leineperin ruukin vanhoja teollisuuslaitoksia.<ref name="rannikko"/>

Joutsijärvi on Harjunpäänjoen alkulähde ja valuma-alueen suurin järvi. Joutsijärven ja siihen yhteydessä olevan [[Tuurujärvi|Tuurujärven]] lisäksi valuma-alueen merkittävät järvet ovat [[Palusjärvi]] ja [[Pyhäjärvi (Kullaa)|Pyhäjärvi]]. Palusjärven vedet laskevat ''Palusjokea'' pitkin Pyhäjärveen, jonka 2,4 &nbsp;km pitkä laskujoki ''Pyhäjärvenjoki'' yhtyy Kullaanjokeen Kankaan ja Leineperin välissä. Palus- ja Pyhäjärvien yhteinen valuma-alue muodostaa koko joen 512 &nbsp;km² valuma-alueesta viidesosan.<ref name=vedet"rannikko"/><ref name="rannikko"vedet/><ref name=kp_pyhajarvenjoki/>

Joen valuma-alueella on Joutsijärven, Tuurujärven, Palusjärven ja Pyhäjärven lisäksi useita pienempiä järviä, joista suurimmat ovat [[Levajärvi]], josta Kullaanjokeen laskee 13 kilometriä pitkä ''Levaoja'', sekä [[Harjavalta|Harjavallassa]] sijaitsevat [[Juupajärvi (Harjavalta)|Juupajärvi]], [[Katinhäntä (Harjavalta)|Katinhäntä]] ja [[Pitkäjärvi (Harjavalta)|Pitkäjärvi]], joiden yhteinen laskujoki, 16 &nbsp;km:n pituinen [[Juupajoki (Harjunpäänjoen sivujoki)|Juupajoki]] laskee Kullaanjokeen Leineperistä yläjuoksulle päin.<ref name=vedet"rannikko"/><ref name="rannikko"vedet/><ref name=kp_juupajoki/><ref name=kp_levaoja/>

[[Leineperin ruukki]] perustettiin Kullaanjoen varteen vuonna 1771. [[Antti Ahlström]] osti ruukin vuonna 1877 ja [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n toimesta Leineperiin perustettiin myös saha. Leineperi tunnetaan sahanpaikkana jo tätä varhaisemmalta ajalta, kun [[Anolan kartano]] rakennutti sahan 1630-luvulla. [[Masuuni]] lopetti toimintansa 1891 ja raudan valmistus lopetettiin 1900-luvun alussa. Leineperin ruukkialue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.<ref name="maisemarannikko"/><ref name="rannikkomaisema"/><ref name="museo"/><ref name="palvelut"/> Leineperin Emäntäkoulunkoskessa on aikoinaan toiminut rautaruukin ja sahan lisäksi myös meijeri.<ref name="rannikko"/>

Turun maaseutuelinkeinopiirin kalatalousyksikkö on 10.01.1997 määrännyt koski- ja virtapaikat Kaasmarkun-Harjunpäänjoessa välillä Joutsijärvi-Kokemäenjoki (käytännössä siis Kullaalta Poriin asti) lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Jokamiesoikeuksiin perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisen viehekalastusmaksun nojalla kalastaminen on kielletty! Kalastusta voidaan harjoittaa vain Kaasmarkun – Suoliston kalastuskunnan luvalla ja pyydysmerkillä.<ref name="kaasmarkku.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaasmarkku.fi/kalastus/|nimeke=Kalastus - Kaasmarkun Vanhemmat ry|julkaisu=www.kaasmarkku.fi|viitattu=2016-04-02}}</ref>

Kalastuskuntien vesialue Kaasmarkunjoessa alkaa entisen Kullaan rajalta jatkuen kylän ohi Tampereen tielle saakka ja sen jälkeen noin 500 metriä  joen pohjoisrantaa. Myös Lanningin alueella on kyläämme kuuluvaa jokialuetta. Lisäksi vesialueisiin kuuluvat muut kylien alueilla olevat yhteiset vesialueet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaasmarkku.fi/kalastus/|nimeke=Kalastus - Kaasmarkun Vanhemmat ry|julkaisuname=www."kaasmarkku.fi|viitattu=2016-04-02}}<"/ref>

Meritaimen-/lohikantojen turvaamiseksi on Kaasmarkun sekä Suoliston kalastuskunnan hallitus päättänyt, että kyseisen lajin kalastuskielto on voimassa toistaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaasmarkku.fi/kalastus/|nimeke=Kalastus - Kaasmarkun Vanhemmat ry|julkaisuname=www."kaasmarkku.fi|viitattu=2016-04-02}}<"/ref>