Ero sivun ”Suomi 2010-luvulla” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kauppakeskuksista ei ehkä niin luettelomaista listaa, maininta myös erottuvista keskuksista |
|||
Rivi 191:
2010-luvulla korkea rakentaminen on jälleen lisännyt suosiotaan. Vuosikymmenen aikana valmistuneita tornitaloja ovat muun muassa Turun [[Ikituuri]] (2011), [[Hotelli Torni Tampere]] (2014), Jyväskylän [[Maailmanpylväs (rakennus)|Maailmanpylväs]] (2014) ja Espoon [[Niittyhuippu]] (2017). Vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan valmistunee Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, 35-kerroksinen ja 134 metriä korkea [[Majakka (tornitalo)|Majakka]]. Vuosikymmenelle tyypillisiä ovat olleet myös puurakenteiset ja erikoisen muotoiset rakennukset, esimerkkeinä [[Kampin kappeli]] (2012), [[Sajos|Saamelaiskulttuurikeskus Sajos]] (2012), [[Suomen luontokeskus Haltia]] (2013) ja [[Helsingin keskustakirjasto Oodi]] (2018). Muita merkittäviä 2010-luvulla valmistuneita rakennuksia ovat muun muassa Vantaan [[Pyhän Laurin kappeli]] (2010), [[Helsingin Musiikkitalo]] (2011), [[Seinäjoen kaupunginkirjasto|Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto Apila]] (2012), [[Kangasala-talo]] (2014) sekä Helsingin [[Uusi lastensairaala]] (2018).
Uusien [[Suomen kauppakeskukset|kauppakeskusten]] nopeatahtinen rakentaminen on jatkunut 2010-luvulla. Siinä missä edellisinä vuosikymmeninä kauppakeskuksia avattiin lähinnä suurimpiin kasvukeskuksiin ja keskisuurten kaupunkien ydinkeskustoihin, 2010-luvulla kauppakeskukset ovat yleistyneet myös [[Ruuhka-Suomi|ruuhka-Suomen]] ulkopuolella sijaitsevien kaupunkien laitamilla. Tämä on heikentänyt keskustojen vetovoimaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9817227|nimeke=Maakuntakaupungit hiljenevät hurjimmillaan jo kello 17 – "Illanvietto jäi kesken kun kahvila sulkeutui"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=24.10.2017}}</ref> Lahden [[Kauppakeskus Karisma|Karisma]] avattiin vuonna 2011,
Uusia asuinalueita on jälleen noussut etenkin pääkaupunkiseudulle, esimerkiksi Helsingin [[Jätkäsaari]], [[Kuninkaantammi]] ja [[Kalasataman keskus]], Espoon [[Suurpelto]] ja Vantaan [[Kivistö (Vantaa)|Kivistö]]. 2010-luvun asuintaloarkkitehtuurissa korostuu runsas ja vaihteleva värimaailma.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005932572.html|nimeke=Opetetaanko arkkitehdeille lainkaan värien käyttöä? Uusista kaupunginosista tuli värien ilotulitusta, mutta Helsinkiä elävöittänyt ilmiö voi jäädä lyhytaikaiseksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=15.12.2018|viitattu=16.12.2018}}</ref>
| |||