Ero sivun ”Jugoslavian hajoamissodat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 6:
'''Jugoslavian hajoamissodat''' olivat entisessä [[Jugoslavia]]ssa [[Balkan]]in niemimaalla vuodesta 1991 alkaen käyty pitkä sotien sarja. Sotaa käytiin [[Slovenian sota|Sloveniassa]], [[Kroatian sota|Kroatiassa]], [[Bosnian sota|Bosniassa]] ja [[Kosovon sota|Kosovossa]] sekä [[Sissitoiminta Etelä-Serbiassa|Etelä-Serbiassa]]. Sotien syynä oli Jugoslavian kansallismielisten erimielisyys maan hallinnosta, taloudesta ja alueiden jaosta. Varsinkin Kosovon albaanit, [[Slovenia]] ja [[Kroatia]] halusivat eroon Jugoslaviasta, ja [[Serbia]] halusi säilyttää yhtenäisen serbivaltion vaikka väkivalloin. Sotien taustana oli alueen historiasta johtuva erilaisten kansojen tilkkutäkkimäinen asuminen toinen toistensa seassa, mutta niiden välitön aiheuttaja oli jyrkkä nationalismi. Jugoslavian romahdusta auttoivat merkittävästi myös talouden hidas ja sosialismin nopeampi romahdus.
 
Puolidemokraattisin keinoin toimiva sosialistinen ja konservatiivinen serbipoliitikko [[Slobodan Milošević]] juonitteli itsensä maansa johtoon. Milošević käytti hyväkseen muun muassa [[Vojislav Šešelj]]in ajamaa [[Suur-Serbia]]n luomiseen tähtäävää [[kansalliskiihko|kiihkokansallismielistä]] serbipolitiikkaa, jossa muut Jugoslavian kansat nähtiin serbien oikeuksia polkevina vihollisina. Niinpä serbien johtama liittoarmeija, poliisi ja [[paramilitääri|puolisotilaallinen]] [[cetnikit|etnikeiksitšetnikeiksi]] kutsuttu joukko ajoivat väkivaltaisesti Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa muita kansoja valtaamiltaan alueilta pois. Vallattujen alueiden kansoihin kohdistui joukkojen toimesta myös [[sotarikos|sotarikoksia]], kuten murhia, kidutuksia, polttamisia ja ryöstöjä.<ref name="Lautela 1992, s 98">Lautela 1992, s 98</ref> Näitä väkivaltaisia joukkokarkotuksia kutsuttiin nimellä [[etninen puhdistus]]<ref>Lautela 1992, s 97</ref>. [[Etnonationalismi]] nousi myös Jugoslaviasta eroon pyrkivillä alueilla, ja niinpä myös muut kansat alkoivat pian tehdä omia [[etninen puhdistus|etnisiä puhdistuksiaan]]. Kroaatit pyrkivät Bosnian sodassa [[Suur-Kroatia]]n luomiseen etnisesti puhdistaen.
 
Jugoslavian sodat olivat Euroopan verisimmät taistelut [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, ja niissä kuoli 100 000–300 000 ihmistä. Hajoamissodat olivat sisällissodan tapaisia. Ulkovallat puuttuivat sotiin joitain kertoja ja alueelle lähetettiin [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaajia]].